Käypä hoito

Muistisairaudet

Käypä hoito
13.8.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

  • Tämä suositus on julkaistu vuonna 2006 nimellä Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Päivityksen yhteydessä suosituksen aihepiiri laajennettiin kattamaan myös muita yleisimpiä muistisairauksia.
  • Muistisairauksia, Alzheimerin tauti (AT) mukaan luettuna, voidaan todennäköisesti ehkäistä vaikuttamalla tunnettuihin vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen. Yksinkertaistaen sanottuna, huolehtimalla sydämen terveydestä huolehditaan myös aivojen terveydestä. Myöhäisiän muistisairauden todennäköisyyttä voidaan arvioida keski-iässä riskimittarin avulla.
  • Muistisairaudet on kansantauti. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Suomessa on jopa 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt, ja 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementian oireista kärsivää.
  • Suomessa ilmaantuu vuosittain noin 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta.
  • Työikäisistä on etenevä muistisairaus noin 7 000–10 000:lla.
  • Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.
  • Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, aivoverenkiertosairaudet (AVH: isojen suonten tauti, pienten suonten tauti ja kognitiivisesti kriittiset infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia = FTD, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen dementia).
  • AT on etenevien muistioireiden ja dementian syynä ainakin 70 %:lla. Aivoverenkiertosairauteen liittyvä vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) on syynä 15–20 %:lla (AT + AVH 10 %:lla). AT ja samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH) on merkittävä muistisairauden muoto vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alatyyppi. Lewyn kappale -sairauksien (PT-muistisairaus, LKT ja AT + LKT) osuus on 10–15 %.
  • Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää.
  • Selvityksen kulmakivinä ovat lääkärin tekemä kliininen haastattelu ja tutkimus, muistikyselyt ja -testit, laboratoriotutkimukset ja aivojen kuvantaminen.
    • Aivojen magneettikuvaus muistiohjelmalla on ensisijainen kuvantamismenetelmä.
  • Muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta.
    • Tutkimukset ja hoidon seuranta pitää keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin.
    • Työikäiset ohjataan neurologian muistipoliklinikkaan.
  • Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6–12 kuukauden välein.
  • Kun diagnoosiksi on tullut AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus, tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa.
    • AT:n hoidossa käytetään muistisairauslääkkeitä (jokin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin = AKE:n estäjästä tai memantiini). Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin = AKE:n estäjästä, mutta ellei AKE:n estäjä -hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla. AKE:n estäjät ja memantiini ovat keskivaikean tai vaikean AT:n ensisijainen hoito.
    • Vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymässä muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä kognition muttei omatoimisuuden osalta. VCI tai vaskulaarinen dementia (VD) ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa (EMEA) tai Yhdysvalloissa (FDA).
    • AT-potilaat, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus, voivat hyötyä muistisairauslääkityksestä. Erityisesti galantamiinin teho on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä. Donepetsiilin, rivastigmiinin ja memantiinin osalta ei ole vastaavaa näyttöä laajoista lumekontrolloiduista kaksoissokkotutkimuksista.
    • PT-muistisairauden oireiden ensisijainen hoito on AKE-lääke. Tämän ryhmän lääkkeistä vain rivastigmiinilla se on virallinen käyttöaihe.
    • Myös LKT:n oireiden hoidossa AKE-lääkkeistä on hyötyä, mutta se ei ole virallinen käyttöaihe.
  • Lääkehoidon ensisijaisina tavoitteina ovat potilaan kognition ja omatoimisuuden ylläpitäminen, tilan vakiinnuttaminen ja käytösoireiden lievittäminen.
  • Potilasta ja hoitovastetta tulee seurata säännöllisesti 6–12 kuukauden välein.
    • Tavallisin hoitovaste lievässä vaiheessa on tilan vakiintuminen, keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen ja vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.
  • Hoito muistisairauslääkkeillä lopetetaan, jos
    • lääkehoidon valvonta ei onnistu
    • ilmenee vaikeita haittavaikutuksia, jotka eivät korjaannu lääkkeen vaihdolla,
    • tila heikkenee nopeasti kaikkia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä käytettäessä tai
    • lääkkeillä ei katsota saavutettavan hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta vaikeassa dementiassa.
  • Käytösoireiden ehkäisy ja säännöllinen kartoittaminen kuuluvat muistipotilaiden seurantaan.
    • Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää muiden sairauksien ja laukaisevien tekijöiden osuus.
    • Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia.
    • Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
    • Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten lääkehoito on tilapäistä. Psyykelääkityksen tarve tulee arvioida 3–6 kuukauden välein. Vastetta voidaan arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkityksen aloittamisesta.
  • Lääkitystä tarvitaan masennusoireiden sekä vaikeiden levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta monien vaikeiden käytösoireiden hoidossa siitä ei ole hyötyä.
    • Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat ensisijaisia masennuksen hoidossa.
    • Alzheimerin taudin dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe.
    • Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat.
    • Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, minkä takia niiden käyttö tulee rajata vain vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin.
  • Lääkitys on osa muistisairauden kokonaisvaltaista hoitoa. Sen onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä.
    • Hoidon kokonaisuus, jonka perustana on muistikoordinaattorin säännöllinen seuranta ja ohjaus, parantaa hoidon laatua.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • edistää yleisimpien muistisairauksien ehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista ja hoitoa sekä
    • tehostaa ja yhdenmukaistaa muistioireista ja etenevistä muistisairauksista kärsivien diagnostiikkaa ja lääkehoitoa osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu
    • lääkäreille ja muille terveydenhuollon, sosiaalityön ja apteekkialan ammattiryhmille,
    • sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöille sekä
    • soveltuvin osin (potilasohjeet ja suosituksen potilasversio) muistipotilaille ja heidän läheisilleen.

Aiheen rajaus

  • Tämä suositus käsittelee yleisimpien etenevien muistisairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja lääkehoitoa.
  • Suositusta varten ei ole tehty näytönasteen arviointia lääkkeettömistä hoidoista ja kuntoutuksesta.
  • Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin tuotu esille suosituksessa, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

Määritelmiä

  • Kognitiivisilla (tiedonkäsittelyn) oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymisenä tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, abstraktissa ajattelussa, orientaatiossa, kielellisissä toiminnoissa, muistitoiminnoissa taikka visuospatiaalisissa tai visuokonstruktiivisissa toiminnoissa.
  • Muistioire viittaa episodisen muistin (tapahtumamuistin) ja semanttisen muistin (asiamuistin) toiminnassa esiintyviin vaikeuksiin. Nämä voivat johtua otsa- tai ohimolohkon toiminnan muutoksista, jotka aiheuttavat mieleen painamisen, muistissa säilyttämisen tai mieleen palauttamisen hankaluutta. Muistioiretta arvioitaessa huomioidaan myös tarkkaavuus, työmuisti ja toiminnanohjaus.
  • Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on oiretermi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä on subjektiivinen muistioire tai oire muulla tiedonkäsittelyn osa-alueella ja objektiivisesti on todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikkeneminen aikaisemmasta suoritustasosta, mutta jokapäiväisistä toimista selviytyminen ei ole vaikeutunut merkittävästi eivätkä minkään muistisairauden diagnostiset kriteerit täyty. MCI ei ole varsinainen diagnoosi vaan oirekokonaisuus, jolla on useita erillisiä syitä.
  • Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaudet AVH (isojen suonten tauti, pienten suonten tauti, kognitiivisesti kriittiset infarktit), Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT) ja Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia = FTD, etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia).
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (vascular cognitive impairment, VCI) on AVH:n aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä. Tähän sisältyvät rajatummat kognitiiviset oireet yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella ja oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, dementia-asteiseen oirekuvaan johtavat AVH:hon liittyvät tapaukset (vaskulaariset dementiat = VD). VCI-ryhmään on usein liitetty myös Alzheimer-potilaat, joilla on kliinisesti merkittävä AVH (AT + AVH).
    • VCI on kliinisesti heterogeeninen oireyhtymä, joka liittyy monentyyppisiin vaskulaarisiin tekijöihin ja aivomuutoksiin ja jolla on toisistaan poikkeavia syitä ja kliinisiä taudinkuvia.
    • Kyse on oireyhtymästä, ei erillisestä sairaudesta.
    • VCI:n keskeisiä alatyyppejä ovat pienten suonten tauti (subkortikaalinen tauti), suurten suonten tauti (kortikaalinen, moni-infarktitauti) ja kognitiivisesti kriittisellä alueella olevan infarktin (kognitiivisesti kriittinen infarkti) aiheuttamat tilat.
  • Omatoimisuudella tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista (activities in daily living, ADL).
    • Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen (esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen = bADL) sekä monimutkaisten tai instrumentaalisten toimintojen (esimerkiksi talouden suunnittelu ja rahan käyttö, kodinkoneiden käyttö, työkyky, harrastukset = IADL) sujumista vaikeuksitta sekä kommunikaatiokykyä.
  • Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementiassa kognition heikentyminen johtuu elimellisestä syystä. Dementia on kliinisen oireyhtymän diagnoosi, jonka potilaan tunteva lääkäri tekee riittävien tutkimusten perusteella. Dementian syy voi olla etenevä sairaus (esim. AT), pysyvä jälkitila (esim. aivovamma) tai hoidolla parannettava sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta). Dementiaan johtavia muistisairauksia (esim. AT) kutsutaan nykyään eteneviksi muistisairauksiksi.
  • Käytösoireilla tarkoitetaan muistisairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne-elämässä (behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD). Näitä oireita ovat muun muassa aggressio, ahdistuneisuus, apatia, depressio, harha-aistimukset, harhaluulot, itsensä vahingoittaminen, kuljeskelu, poikkeava motorinen käytös ja karkailu, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, tavaroiden keräily ja kätkeminen ja ärtyneisyys.
  • Yleisvaikutelma tarkoittaa ammattihenkilön tekemään haastatteluun ja kliiniseen tutkimukseen perustuvaa kokonaisvaltaista arviota henkilön oireista ja niissä tapahtuneista muutoksista ja viittaa Alzheimer-lääketutkimuksissa käytettyyn vastemuuttujaan "clinician's interview-based impression of change" (CIBIC) tai vastaavaan.
  • Suosituksessa käytetyt lyhenteet on selitetty tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauksia käsittelevässä suosituksessa käytettyjä lyhenteitä»1.
  • Muistipoliklinikalla tarkoitetaan muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä moniammatillista terveydenhuollon työryhmää «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
  • Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja toimii lääkärin työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa, ohjannassa ja seurannassa «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
  • Muistikoordinaattorilla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattihenkilöä, jonka vastuulla on muistipotilaan hoidon koordinointi sekä ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa. Koordinaattorin työparina on lääkäri «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.

Muistioireiden esiintyvyys

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Taulukko 1. Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan. Yhteys ei välttämättä merkitse syy-yhteyttä, eikä tekijöitä ole esitetty tärkeysjärjestyksessä. Lähteet «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 »15, «Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo contro»16, «Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD002854 »66, «Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80 »67, «Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66 »68, «Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6 »69, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 »70, «Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92 »71, «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD004514 »72, «McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD003160 »73, «Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 »74, «Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69 »75.
Vaaraa lisäävätVaaraa pienentävät
Ikä Hyvä koulutus
Sukuhistoria Henkinen aktiivisuus
Geneettiset tekijät, joista tärkein apolipoproteiini E:n alleeli e4 Sosiaalinen aktiivisuus
Matala koulutustaso Aerobinen liikunta
Vähäinen henkinen aktiivisuus Kohtuullinen alkoholinkäyttö
Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen Omega-3 -rasvahappojen (kalan) saanti
Masentuneisuus Antioksidantit
Vähäinen fyysinen aktiivisuus Hormonikorvaushoito naisilla
Runsas alkoholinkäyttö Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet
TupakointiKohonneen verenpaineen lääkehoito
Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio
Aivovammat
Aivoverenkiertosairaudet
Suuri kolesteroliarvo keski-iässä
Korkea verenpaine keski-iässä
Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes
Taulukko 2. Muistisairauden riskimittari. Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana. Lähde «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 »15.
Muuttuja (riskitekijä)Pisteet
Ikä (v)< 47 0
47–533
> 53 4
Koulutusaika (v)≥ 100
7–92
0–63
SukupuoliNainen 0
Mies1
Systolinen eli yläverenpaine (mmHg)≤ 1400
≥ 1402
Painoindeksi (kg/m2)≤ 30 0
≥ 302
Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l)≤ 6.50
≥ 6.5 2
LiikuntaAktiivinen0
Ei-aktiivinen1
Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana?
YhteispisteetMuistisairauden riski (%)95 %:n luottamusväli
0–51.00.0–2.2
6–71.90.2–3.5
8–94.21.9–6.4
10–117.44.1–10.6
12–1516.40.7–23.1
Taulukko 3. Keskeisiä satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa on tähdätty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin Alzheimerin taudin tai ylipäänsä dementian ehkäisyä ajatellen.
HoitoVaikutus kognitioon
Homokysteiinipitoisuutta pienentävä vitamiinihoito (B6, B12, folaatti)Yleensä ei vaikutusta paitsi yhdessä folaattitutkimuksessa «Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD004514 »72
Antioksidantit (E-vitamiini)Ei vaikutusta
MonivitamiinivalmisteetEi vaikutusta tai heikko vaikutus, jos puutostila
KognitioharjoituksetJonkin verran pitkäkestoista vaikutusta siihen kognition osa-alueeseen, jota harjoitettu
Fyysinen aktiivisuusEi vaikutusta (aerobisella harjoituksella edullista vaikutusta toiminnanohjaukseen yhdessä tutkimuksessa) «Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 »81
Hormonikorvaushoito Ei näyttöä tai lisäävät riskiä vanhemmilla (yli 64-vuotiailla) naisilla
Asetyylisalisyylihappo tai muut tulehduskipulääkkeetEi näyttöä
Haittavaikutukset voivat olla merkittäviä
Gingko biloba- eli neidonhiuspuu-uuteEi näyttöä
Kohonneen verenpaineen lääkehoitoYksittäisissä tutkimuksissa vaikutukset vaihtelevia, uusimman meta-analyysin mukaan edullinen vaikutus «Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo contro»16
StatiinitSatunnaistetuissa enintään viiden vuoden tutkimuksissa «Muangpaisan W, Brayne C, Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Systematic review of statins for the prevention of vascular dementia or dementia. Geriatr Gerontol Int 2010;10:1»82 ei vaikutusta kognitioon. Statiineilla osoitetun iskeemisten aivoverenkierron häiriöiden eston voidaan olettaa vaikuttavan pitkällä aikavälillä edullisesti myös kognitioon, mutta tästä ei ole käytettävissä tutkimuksia

Muistioireiden syyt

Taulukko 4. Muistioireiden tavallisia syitä.
Ohimenevät Pysyvät jälkitilatEtenevät
Aivoverenkiertosairaus Aivovamma Alzheimerin tauti
Lievä aivovamma AivoverenkiertosairausAivoverenkiertosairaus
Epileptinen kohtaus Aivotulehdus (meningiitti, enkefaliitti) Lewyn kappale -tauti
Lääkkeet B1-vitamiinin puutos Parkinsonin taudin muistisairaus ja muut ekstrapyramidaaliset dementiat
Päihteet Leikkaus ja sädehoito Otsa-ohimolohkon rappeumat
Psykiatriset häiriöt Alkoholin aiheuttama aivovaurio (esimerkiksi Wernicke–Korsakovin oireyhtymä)Prionitaudit
Sekavuus Harvinaiset perinnölliset dementiat
Taulukko 5. Muistioireiden parannettavissa olevia syitä.
Psykiatriset häiriöt
  1. Masennus
  2. Ahdistuneisuus
  3. Uupumisoireyhtymä
Aineenvaihdunnan häiriöt
  1. Hypo- ja hypertyreoosi
  2. Hypo- ja hyperparatyreoosi
  3. Lisämunuaisen toimintahäiriöt
  4. Maksan ja munuaisten vajaatoiminta
  5. Hyponatremia
  6. Hypoglykemia
Puutostilat
  1. B12-vitamiini (kobalamiini)
  2. Nikotiinihappo (niasiini)
  3. Foolihappo
  4. B1-vitamiini (tiamiini)
Keskushermostoinfektiot
  1. Lues
  2. Tuberkuloosi
  3. Borrelioosi
  4. HIV-infektio
  5. Herpes
Kallonsisäiset syyt
  1. Hyvänlaatuinen aivokasvain
  2. Subduraalihematooma
  3. Normaalipaineinen hydrokefalia
Aivojen hypoksia ja iskemia
  1. Krooninen keuhkosairaus
  2. Uniapnea
  3. Hypotensio
  4. Hypoperfuusio
  5. Vaikea anemia
  6. Polysytemia
Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt
  1. Antikolinergit
  2. Sedatiivit
  3. Orgaaniset liuotteet
  4. Alkoholi ja muut päihteet
  5. Eräät metallit
Taulukko 6. Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä.
Sopimaton lääkitys ja interaktiot
Päihteet
Infektiot
Aliravitsemus, kuivuma
Sydämen ja keuhkojen toimintahäiriö
Aineenvaihdunnan häiriö
Puutostilat
Uni-valverytmin häiriö
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö
Agitaatio, paranoia, deluusiot, hallusinaatiot (usein itse taudin oireita)
Liialliset tai liian vähäiset ympäristövirikkeet
Vaikea sosiaalinen tilanne, sosiaalinen eristyminen
Taulukko 7. Tavallisimmat antikolinergiset lääkkeet.
LääkeryhmäLääke
1) Vaikutus keskushermostossa voi olla vähäisempää kuin muilla ryhmän lääkkeillä muutamien tehtyjen tutkimusten perusteella.
Virtsatieantikolinergit pakkoinkontinessin hoitoonoksibutiniini
trospium
fesoterodiini
tolterodiini1)
darifenasiini1)
solifenasiini1)
Vanhat Parkinsonin taudin lääkkeetbiperidiini
amantadiini
Perinteiset psykoosilääkkeetklorpromatsiini
levomepromatsiini
peratsiini
proklorperatsiini
flufenatsiini
perisiatsiini
tsuklopentiksoli
klorprotikseeni
flupentiksoli
Trisykliset masennuslääkkeetdoksepiini
amitriptyliini
nortriptyliini
klomipramiini
Muita antikolinergisiä lääkkeitäorfenadiini
hydroksitsiini
COPD:n hoidossa käytettävät lääkkeet tiotropium ja ipratropium ovat puhtaita antikolinergejä, mutta COPD:n aiheuttama hypoksemia on aivojen kannalta todennäköisesti vaarallisempaa kuin näiden lääkkeiden antikolinergisyys!

Diagnostiikka ja oireiden arviointi

Perusselvitykset

Taulukko 8. Muistisairauksien diagnostiset kriteerit ja potilasohjeet.
MuistisairausDiagnostiset kriteeritKirjallisuusviitePotilasohje
Alzheimerin tauti Vuonna 2007 päivitetyt «Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»10 «Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 »76 Alzheimerin tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Alzheimerin tauti»15
NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984 «Alzheimerin NINCDS-ADRDA-kriteerit vuodelta 1984»9 «McKhann G, Drachman D, Folstein M ym. Clinical diagnosis of Alzheimer's disease: report of the NINCDS-ADRDA Work Group under the auspices of Department of Health and Human Services Task Force on Alzhe»77
Vaskulaarinen dementiaNINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993 «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7 «Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60 »78 Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16
Subkortikaalinen vaskulaarinen kognitiivinen heikentymäSubkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit «Subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kriteerit ja subkortikaalisen vaskulaarisen dementian kuvantamiskriteerit»8Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16
Lewyn kappale -tautiLewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005 «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»17 «McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72 »79 Lewyn kappale -tauti «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»18
Parkinsonin taudin muistisairaus Todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007 «Parkinsonin taudin dementian ominaispiirteet sekä todennäköisen ja mahdollisen Parkinsonin taudin dementian diagnostiset kriteerit vuodelta 2007»19 «Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 »13Potilasohje Parkinsonin taudin muistisairaus «Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus»20
Otsa-ohimolohkorappeumatKonsensuskriteerit 1998 «Kliinisen diagnoosin kriteerit: frontotemporaalinen degeneraatio, etenevä sujumaton afasia ja semanttinen afasia ja assosiatiivinen agnosia (semanttinen dementia)»11 «Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P ym. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58 »7Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia) «Ohje potilaille ja läheisille: Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalidementia, sujumaton afasia ja semanttinen dementia)»21
Taulukko 9. Oireet, jotka muistisairauden alkuvaiheessa viittaavat Alzheimerin tautia harvinaisempaan dementian syyhyn. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
Muisti suhteellisen hyvin säilynyt, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Käyttäytymismuutokset, kuten otsa-ohimolohkorappeumassa
Asymmetriset taudinkuvat, kuten vaskulaarisessa kognitiivisessa heikentymisessä
Vapina – rigiditeetti – hypokinesia, kuten Parkinsonin taudissa ja Lewyn kappale -taudeissa
Dysfasia
Apraksia
Tasapainovaikeus, ataksia
Taulukko 10. Tärkeimpien muistisairauksien varhaislöydökset. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
MuistisairausTärkeimmät varhaislöydökset
Alzheimerin tauti
  • Episodisen muistin heikkeneminen
  • Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Toiminnanohjauksen heikkeneminen
  • Paikallisia neurologisia löydöksiä
Lewyn kappale -tauti
  • Tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn sekä toiminnanohjauksen häiriö
  • Näönvaraisen hahmottamisen häiriö
  • Näköharhat
  • Parkinson-oireet
Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Käytösoireet
  • Toiminnanohjauksen heikkeneminen
  • Kielelliset ongelmat
  • Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit
Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Otsalohkoperäiset oireet
  • Kävelyn apraksia
  • Virtsanpidätysvaikeus
Taulukko 11. Neurologinen löydös diagnostisena vihjeenä muistisairauden varhaisvaiheessa. Lähde: «Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53»20.
Neurologinen löydösMuistisairaus
Episodisen muistin heikkous dominoi
  • Alzheimerin tauti
Toiminnanohjaus heikentynyt
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Parkinsonin taudin muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • Huntingtonin tauti
  • Hakolan tauti
Äkillisesti alkanut mieleenpainamiskyvyn täydellinen puute
  • Wernicke–Korsakovin amnestinen oireyhtymä
Kielelliset toiminnot heikentyneet
  • Otsa-ohimolohkorappeuma (etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia)
Näönvaraiset toiminnot heikentyneet
  • Lewyn kappale -tauti
Käytösoireet
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
Toispuoliset löydökset
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
Spastisuus, vilkastuneet jänneheijasteet
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Monisysteemiatrofia
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
Hypokinesia, rigiditeetti
  • Parkinsonin taudin muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • Etenevä supranukleaarinen halvaus
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Monisysteemiatrofia
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
Myoklonia
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
  • Alzheimerin taudin varhain alkavat periytyvät muodot
Pakkoliikkeet
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
  • Kortikobasaalinen degeneraatio
  • Huntingtonin tauti
Kävelyvaikeus
  • Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
Amyotrofia, lihasten surkastuminen
  • Amyotrofiseen lateraaliskleroosiin liittyvä muistisairaus
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
Tasapainovaikeus, kaatuilu
  • Lewyn kappale -tauti
  • Monisysteemiatrofia
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen
  • Normaalipaineinen hydrokefalia
  • Otsa-ohimolohkorappeuma
  • Etenevä supranukleaarinen halvaus
  • Creutzfeldt–Jakobin tauti
PrimitiiviheijasteetOtsa-ohimolohkorappeuma
Varhainen virtsanpidätysvaikeus Normaalipaineinen hydrokefalia

Toimintakyvyn ja tilan vaikeusasteen arviointi

Lisätutkimukset

  • Tilanteen mukaan saatetaan tarvita erityistason osaamista (neurologi, neurokirurgi, geriatri, psykogeriatri tai psykiatri) ja lisätutkimuksia.
  • Erikoislääkärin konsultaation aiheita on kuvattu taulukossa «Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita.»12.
  • Laajaa neuropsykologista tutkimusta voidaan harkita seuraavissa potilasryhmissä ja tilanteissa:
    • työikäiset
    • lieväoireiset
    • korkeasti koulutetut ja harjaantuneet
    • muistisairauden ja psykiatristen sairauksien kuten depression erottaminen
    • muiden neuropsykologisten erityishäiriöiden ja muistisairauden erottaminen
    • työkyvyn arviointi
    • ongelmalliset oikeustoimikelpoisuuden ja ajokyvyn arvioinnit
    • taudinkuvan epätyypilliset piirteet.
  • Muut lisätutkimukset
Taulukko 12. Muistipotilaan hoidossa erikoisosaamista usein edellyttäviä tilanteita.
Lievä oireisto, joka viittaa alkavaan muistisairauteen
Muistisairauksien erotusdiagnostiikka varhaisvaiheessa
Muistioireen syy jää epäselväksi
Arvio työkyvystä
Tarvittaessa arvio ajokyvystä
Tarvittaessa arvio oikeustoimikelpoisuudesta
Vaikeahoitoiset käytösoireet
Ongelmatilanne tai lääkärin toteama konsultaation tarve

Muistisairauksien tyypilliset kliiniset kuvat

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin kulku

  • AT on tyypillisin vaihein hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, johon liittyy aivoalueiden ja neurokemiallisten järjestelmien selektiivinen vaurioituminen.
    • Taudin varhaisimmat oireet ovat uuden muistiaineksen mieleen painamisen ja erityisesti mieleen palauttamisen vaikeudet (episodisen muistin heikentyminen).
    • Taudinkuvaa hallitsee kognitiivisen toiminnan lisääntyvä heikentyminen.
    • Muistitoiminnot ovat kaikissa vaiheissa vaikeimmin vaurioitunut kognitiivisen toiminnan osa-alue.
    • Taudin edetessä käytösoireiden esiintyvyys lisääntyy, käytösoireet vaikeutuvat ja omatoimisuus heikkenee.
  • Kliininen oirekuva voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin (kuva «Alzheimerin taudin (AT) tyypillinen kulku ja taudin eri vaiheet»3):
  • Oireiden arvioinnissa käytettyjen mittareiden pistemäärät antavat viitteitä taudin vaikeusasteesta, mutta tarkkoja raja-arvoja eri vaiheiden välillä ei ole.
  • AT:n neuropatologisten vaiheiden ja niihin liittyvien tyypillisten oirekuvien tunteminen on tärkeää, koska se antaa taustaa odotuksille taudin etenemisestä ja auttaa tunnistamaan tilaa pahentavia oheissairauksia, jotka saattavat aiheuttaa odottamattomia poikkeamia taudin luonnollisessa kulussa.
  • AT jaetaan kuuteen eri vaiheeseen:
  • Lisätietoa AT:n kulusta on sähköisessä tausta-aineistossa «Alzheimerin taudin kulku»26.
Taulukko 13. Lievän, keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin kuva.
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Somaattiset oireet
Lievä tauti (MMSE 18–26, GDS/FAST 3–4, CDR 0.5–1)
Oppimisen heikkeneminen Keskustelun seuraamisen vaikeutuminen Apatia Laihtuminen
Unohtamisen lisääntyminen Lukemisen vähentyminen Vetäytyminen
Toiminnanohjauksen hidastuminen Monimutkaisista harrastuksista vetäytyminen Lisääntynyt ärtyvyys
Päättelykyvyn heikkeneminen Talouden suunnittelun vaikeutuminen Ahdistuneisuus
Keskittymiskyvyn heikkeneminen Ongelmia rahankäytössä ja asioinnissa Masennus
Sanojen löytämisen vaikeutuminen Ongelmia lääkityksestä huolehtimisessa Harhaluuloisuus
Laskemiskyvyn heikkeneminen Työkyvyn heikkeneminen
Ajokyvyn heikkeneminen
Muistitukien käyttö
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset KäytösoireetSomaattiset oireet
Keskivaikea tauti (MMSE 10 – 22, GDS 4 – 6, CDR 1 – 2)
Lähimuistin heikkousVälineelliset toiminnat (IADL) eivät onnistu HarhaluuloisuusLaihtuminen
Puheen tuottamisen vaikeudet Ruoanlaitto ei onnistu Hallusinaatiot
HahmotusvaikeudetAsianmukaisessa pukeutumisessa vaikeuksia Levottomuus
Orientaation häiriötTavaroiden kadottaminen Vaeltelu
Heikentynyt sairaudentunto Eksyminen Uni-valverytmin häiriöt
Kätevyyden ongelmat Muistuttelun tarve perustoiminnoissa (ADL) Masennus
Visuospatiaaliset vaikeudet Pinnalliset sosiaaliset taidot säilyneet
Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset KäytösoireetSomaattiset oireet
Vaikea tauti (MMSE 0–12, GDS/FAST 6–7, CDR 2–3)
Rajoittunut puheentuotto Perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua Levottomuus ja aggressiivisuusApraktinen, töpöttävä kävely
Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet Inkontinenssi Poikkeava motorinen käytös ja karkailuPrimaariheijasteet
KeskittymiskyvyttömyysUni-valverytmin häiriöt Ekstrapyramidaalioireet
Vaikea apraksia Masennus tai apatiaSekundaarinen hauraus-raihnausoireyhtymä

Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä

  • VCI on aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä «Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59:23-30 »37.
  • Siihen sisältyvät rajallisemmat kognitiiviset oireet yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osa-alueella sekä oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, dementia-asteiseen oirekuvaan johtavat, aivoverenkiertosairauteen liittyvät tapaukset (vaskulaariset dementiat = VD). VCI:stä ja VD:stä enemmän sähköisessä tausta-aineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»27.
  • Pienten suonten subkortikaalinen tauti (subcortical ischemic vascular disease, SIVD) on VCI:n yleisin yksittäinen muoto ja VD:n aiheuttaja. Sen etiologia ja taudinkuva ovat homogeeniset.
    • Sen syynä on aivojen pienten, läpäisevien verisuonten ahtautuminen. Aivomuutoksia ovat valkean aineen laaja-alainen iskeeminen vaurio sekä lakuunainfarktit.
    • Vauriot koskettavat prefrontaalista subkortikaalista ratayhteyttä, ja ns. subkortikaalinen oireyhtymä on ensisijainen kognitiivinen oirekuva. Sen keskeisenä piirteenä on toiminnanohjauksen häiriö.
  • Yleisen VD:n laajasti käytetyt kliiniset diagnostiset kriteerit ovat NINDS-AIREN-kriteerit «Vaskulaarisen dementian NINDS-AIREN-kriteerit vuodelta 1993»7. Pienten suonten taudille on myös omat kriteerit, joita on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen dementia (VD)»27.
  • Aivojen MK on keskeinen diagnostinen väline. MK:ssa havaittavia muutoksia ovat valkean aineen iskeeminen muutos, lakuunainfarktit, kortiko-subkortikaaliset infarktit ja atrofia.
  • Aivoverenkiertosairauteen liittyy huomattava älyllisen toimintakyvyn heikkenemisen ja muistisairauden riski. Aivoverenkiertosairaudet ja niiden riskitekijät vaikuttavat myös AT:n kliinisten oireiden varhaisempaan ilmaantumiseen.
  • AT ja aivoverenkiertosairaus (AT + AVH) on etenevän muistisairauden alatyyppinä jäänyt vähälle huomiolle. Se on merkittävä vanhemmissa ikäryhmissä ja saattaa olla tulevaisuudessa yleisin etenevän muistisairauden alatyyppi. Näiden tapausten kliininen tunnistaminen on haasteellista, koska potilailla on aivoverenkiertosairauteen viittaavia paikallisia neurologisia oireita ja löydöksiä ja aivokuvassa iskeemisiä muutoksia (kuva «Aivoverenkiertosairauden ja Alzheimerin taudin (AT + AVH) välisiä yhteyksiä»7).
    • Samanaikaisen AT:n toteamista tukevat muun muassa episodisen muistin varhainen heikentyminen ja sisemmän ohimolohkon atrofia MK:ssa
    • selkäydinnesteen amyloidipeptidi 42:n vähenemä sekä fosfo-tau- ja tau-proteiinin pitoisuuksien kasvu.
  • Potilasohje Aivoverenkiertosairauden muistisairaus on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus»16.

Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet

Lewyn kappale -tauti

  • Solunsisäisiä Lewyn kappaleita nähdään tyypillisesti Parkinsonin taudissa mustatumakkeessa (substantia nigra), tyvitumakkeissa ja myös vaihtelevassa määrin aivokuoressa. LKT:ssä niitä esiintyy runsaasti erityisesti limbisen järjestelmän rakenteissa (muun muassa amygdala) ja aivokuoressa.
  • Puolella potilaista on aivoissa myös AT-muutoksia.
  • LKT alkaa hitaasti ja on hieman yleisempi miehillä.
  • Ydinpiirteet (vähintään kahden kriteerin täytyttävä):
    • tarkkaavuuden, vireyden ja kognitiivisten toimintojen vaihtelu
    • toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat
    • ekstrapyramidaalioireet eli Parkinson-tyyppiset oireet (jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina).
  • LKT:hen viittaavia piirteitä ovat REM-unen aikaiset käytösoireet ja herkkyys psykoosilääkkeille.
  • Muistimuutokset eivät ole alkuvaiheessa tyypillisiä. Alkuvaiheen etenevä tapahtumamuistin heikentyminen yhdessä LKT-piirteiden kanssa viittaa samanaikaisen AT:n olemassaoloon eli AT + LKT -tapaukseen.
  • Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kävelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. On hyvä muistaa, että vaikka edellä kuvatusta oireyhtymästä käytetään termiä Lewyn kappale -tauti, muun muassa Parkinsonin tauti on myös Lewyn kappaleiden esiintymiseen liittyvä tauti.
  • LKT:n kliinisen diagnoosin kriteereitä on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Lewyn kappale -dementian kliinisen diagnoosin kriteerit vuodelta 2005»17.
  • Potilasohje Lewyn kappale -taudista on tulostettavissa sähköisestä tausta-aineistosta «Ohje potilaille ja läheisille: Lewyn kappale -tauti»18.

Parkinsonin taudin muistisairaus

Otsa-ohimolohkorappeumat

Frontotemporaalinen dementia

  • FTD alkaa yleensä 45–65 vuoden iässä, ja se on yleisempi miehillä. Noin puolella on positiivinen sukuhistoria.
  • Tämä käsittää noin puolet otsa-ohimolohkorappeumista ja nämä arviolta 5 % kaikista etenevistä ja 10 % työikäisten muistisairauksista.
  • Kliinisiä ominaispiirteitä:
    • hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
    • alkaa yleensä käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksella (estottomuus, tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, apatia)
    • toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus)
    • sosiaalisten taitojen varhainen heikentyminen
    • päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenevät
    • puheen tuotto vaikeutuu
    • sairaudentunto heikentyy
    • muisti on alkuvaiheessa säilynyt, samoin spatiaaliset taidot
    • ns. primitiiviheijasteet tulevat esille.
  • Aivojen MK:ssa etuotsalohkon atrofia, jota vastaava verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan heikentyminen toiminnallisissa aivokuvauksissa (PET ja SPET «PET ja SPET muistisairauksien kuvantamistutkimuksina»24).
  • Ei tyypillisiä muutoksia laboratoriokokeissa.
  • EEG on yleensä normaali.
  • FTD:n diagnostiset kriteerit on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Frontotemporaalisen dementian kliinisen diagnoosin kriteerit»25.

Etenevä sujumaton afasia

Semanttinen dementia

  • Alkaa yleensä 50–70 vuoden iässä, noin 75 % alle 65 vuoden iässä. Se on yleisempi miehillä.
  • Kliinisiä ominaispiirteitä:
    • hiipivä alku ja vähittäinen eteneminen
    • kielellisten ilmausten merkityksen häviäminen
    • nimeämis- ja ymmärtämishäiriö
    • sujuva, vaivaton, sisällöllisesti tyhjä puheentuotto
    • toistamiskyky, lukeminen ja sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet
    • heikentynyt esineiden ja kasvojen tunnistaminen (assosiatiivinen agnosia)
    • tapahtumamuisti suhteellisen hyvin säilynyt.
  • Aivojen MK:ssa atrofiaa ohimolohkon keskimmäisen ja alimman aivopoimun alueella.

Muistisairauksien lääkehoito

Hoidon aloitus

  • Kun AT-, PT-muistisairaus-, LKT-, AT + AVH-, AT + LKT- tai AT + PT-muistisairaus -diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista.
    • Varhaisen ja lievän AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjästä, mutta ellei AKE-hoito sovi (esimerkiksi vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa myös memantiinilla.
    • Keskivaikean tai vaikean AT:n hoitoon suositellaan AKE:n estäjiä ja memantiinia.
    • PT-muistisairauden ja LKT-oireiden ensisijainen lääkitys on AKE:n estäjä -lääkitys: rivastigmiini on ainoa muistisairauslääke, jonka virallisena käyttöaiheena on myös Parkinsonin taudin dementian hoito.
    • LKT ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe, joten peruskorvattavuus on mahdollinen vain potilailla, joilla on AT + LKT.
    • Donepetsiili ja galantamiini kohentavat kognitiota ja myös rivastigmiini ja memantiini saattavat kohentaa sitä, mutta muistisairauslääkkeet eivät vaikuta yleisvaikutelmaan lievää tai keskivaikeaa vaskulaarista kognitiivista heikentymää sairastavilla potilailla. VCI tai VD ei ole minkään muistisairauslääkkeen virallinen käyttöaihe.
    • Galantamiinin teho AT-potilailla, joilla on samanaikainen aivoverenkiertosairaus (AT + AVH), on yhtä hyvä tai parempi kuin pelkässä AT:ssä.
  • Ennen lääkehoidon aloitusta huomioidaan muut kognitiota heikentävät tekijät, kuten sopimaton lääkitys (taulukko «Muistioireisen ja -sairaan suorituskykyä toissijaisesti heikentäviä tekijöitä. »6), yleinen terveydentila ja toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt sekä mahdolliset hoidon vasta-aiheet (taulukko «Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.»15).
  • Lääkehoidon tehon arviointi perustuu oireiden ja toimintakyvyn muutoksiin hoidon aikana, joten aloitusvaiheessa kartoitetaan kognitio (CERAD tai MMSE), omatoimisuus (esimerkiksi ADCS/ADL, bADL, IADL), käytösoireet ja tilan vaikeusaste (CDR ja/tai GDS/FAST).
  • Potilaalle ja läheiselle selostetaan realistisesti, millaista hoitovastetta odotetaan:
    • lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen,
    • keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien parempi sujuvuus
    • vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.

Lääkehoidon korvattavuus

  • Muistisairauslääkkeiden peruskorvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
    • Potilaalla on merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttava AT.
    • Potilaalla on idiopaattiseen Parkinsonin tautiin liittyvä lievä tai kohtalaisen vaikea dementia.
    • Hoidon on aloittanut (tai tarpeen on kirjallisesti arvioinut) neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkäri tai kehitysvammaiselle kehitysvammalääketieteeseen perehtynyt lääkäri.
      • B-lausuntoon merkitään diagnostisten tutkimusten tulokset ja diagnoosin perusteet, CERAD- tai MMSE-testin tulos, omatoimisuuden kuvaus ja taudin omatoimisuudelle aiheuttama haitta sekä tilan vaikeusaste (CDR, GDS/FAST).
  • Lisätietoja muistisairauslääkkeiden käytöstä on sähköisessä tausta-aineistossa «Muistisairauslääkkeiden käyttö»28.

Hoidon käytännön toteutus ja seuranta

Lääkehoitovasteen arviointi

Muistisairauslääkkeen käytön lopetus

  • Lääkkeen käytön lopetusta harkitaan, jos
    • lääkehoidon valvonta ei onnistu
    • potilaalla ilmenee vaikeita haittavaikutuksia tai
    • vaikeassa muistisairaudessa lääkityksellä ei enää ole saavutettavissa hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta.
  • Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään kolmen viikon lääkitystaukoa vasteen arvioimiseksi.
  • Pitkäaikaishoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle.
  • Osalla potilaista muistisairauslääkityksen äkillinen lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden ilmaantumiseen.
    • Tällöin lääkehoito aloitetaan uudelleen.

Muistisairauslääkkeet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät

Taulukko 14. Kolinergisten lääkkeiden tavallisimpien haittavaikutusten esiintyvyydet NNH-lukuina (potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi saa haittavaikutuksen). Suluissa 95 %:n luottamusvälit.
Haittavaikutus DonepetsiiliRivastigmiini 9.5 mg/vrk (laastari)Galantamiini 16–24 mg
5 mg10 mg
Pahoinvointi = lume 13 (10–20) = lume 5.5 (5–6)
Oksentelu = lume 15 (10–24) = lume 10 (9–13)
Ripuli 25 (16–59) 12 (9–17) = lume 50 (27–486)
Ruokahaluttomuus = lume 19 (13–32) = lume 21 (15–35)
Heitehuimaus = lume 36 (20–164) = lume 18 (12–37)
Päänsärky = lume = lume = lume 20 (12–69)
Unettomuus 29 (15–265) 17 (11–34) = lume = lume
Lihaskouristukset 28 (15–199) 18 (11–49) ei tietoa ei tietoa
Taulukko 15. Vasta-aiheita muistisairauslääkitykselle.
Asetyylikoliiniesteraasin estäjätMemantiini
Ehdottomat vasta-aiheet
  • Todettu yliherkkyys valmisteelle
  • Sairas sinus -oireyhtymä, ellei potilaalla ole tahdistinta
  • Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk)
  • Todettu yliherkkyys valmisteelle
Käyttöä syytä välttää tai suurta varovaisuutta noudatettava
  • Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti
  • Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta
  • Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk)
  • Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa (mm. antikolinergit)
  • Munuaisten vaikea vajaatoiminta
  • Yhdessä sopimattoman muun lääkityksen kanssa (esimerkiksi amantadiini, ketamiini tai dekstrometorfaani)

Donepetsiili

Galantamiini

Rivastigmiini

Antiglutamaattilääkitys

Memantiini

Alzheimerin taudin lääkehoito

  • AT:n ensisijaiseksi lääkkeeksi suositetaan jotakin kolmesta AKE:n estäjästä tai memantiinia.
    • AKE:n estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä varhaisen ja lievän AT:n hoidossa, mutta ellei AKE:n estäjä sovi (esim. vasta-aihe), hoito voidaan aloittaa memantiinilla.
    • AKE:n estäjiä tai memantiinia voidaan käyttää keskivaikean tai vaikean AT:n lääkehoidossa.
    • Pitkälle edenneessä AT:ssä AKE:n estäjään liitetään usein memantiini.

Galantamiini

Rivastigmiini

Memantiini

Yhteiskäyttö

Vaskulaarisen kognitiivisen heikentymän lääkehoito

Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito

Parkinsonin taudin muistisairauden ja Lewyn kappale -taudin lääkehoito

Otsa-ohimolohkorappeumat

  • AKE:n estäjien tai memantiinin hyödystä ei ole näyttöä eikä niitä tule käyttää otsa-ohimolohkorappeuman hoidossa.

Käytösoireiden hoito

Taulukko 16. Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä.
Kipu
Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio
Turhautuminen
Infektio
Epäasianmukainen lääkitys
Päihteiden haittavaikutukset
Metabolinen häiriö: nestetasapainon häiriöt, maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia
Epileptinen kohtaus
Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt
Kasvaimet
Aivoverenkiertosairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto
Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma
Taulukko 17. Käytösoireiden lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia.
Omaisten tuki ja ohjaus
Hyvä perushoito (ravitsemus, nesteytys, kivun hoito ym.)
Laukaisevien tekijöiden eliminointi (esimerkiksi kipu, epäasianmukainen lääkitys)
Tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muistelu- ja validaatioterapia)
Merkityksellisiä kokemuksia painottavat menetelmät (virikkeellisyys)
Käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallintaa tukevat menetelmät (behavioraaliset terapiat)
Liikunta
Luovat terapiat, muun muassa musiikki, musiikkiterapia, kuvataide, tanssi, käden taidot
Virkistystoiminta
Kuntouttava päivätoiminta

Käytösoireiden lääkehoito

  • Käytösoireiden ensisijainen hoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito.
  • Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden sekä vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa, mutta moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua.
    • Oireita, joihin psykoosilääkkeet eivät auta, ovat muun muassa kuljeskelu, tavaroiden keräily ja kätkeminen, tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen, huutelu, esineiden syöminen, hyperseksuaalisuus ja itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen).
    • Vastetta voi arvioida luotettavammin noin kuukauden kuluttua psyykelääkkeen käytön aloittamisesta.
  • Lääkehoidon toteuttamisessa voidaan soveltaa tässä suosituksessa esitettyä vuokaaviota (kuva «Dementian käytösoireiden hoitomuotojen porrastus»8).
  • Psyykenlääkkeiden osalta pyritään vain yhden valmisteen käyttöön.
    • Useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä tulee välttää.

Bentsodiatsepiinit

  • Kliinisen kokemuksen mukaan pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa.
  • Hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa.

Masennuslääkkeet

Psykoosilääkkeet

Muut lääkkeet

Muistipotilaan hoidon kokonaisuus

Ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon

  • Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä.
  • Muistipotilaiden suuresta kasvavasta määrästä ja hoidon tarpeesta aiheutuu merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste.
    • Avohoidon muistipotilaat tarvitsevat paljon terveyden- ja sosiaalihuollon räätälöityjä palveluita.
    • Muistisairauden loppuvaiheen ympärivuorokautinen hoito vaatii paljon erityisosaamista ja resursseja.
    • Muistipotilaan ja omaisten kannalta on oleellista, että erilaiset palvelut selviytymisen tukemiseksi järjestyvät saumattomasti sairauden edetessä: oikeat palvelut, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan niin kotona kuin pitkäaikaishoidossakin.
  • Muistipotilaan hoito pitää toteuttaa lähipalveluina siten, että lähtökohtana ovat potilaan tarpeet «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
    • Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikkaan.
    • Muistipotilaan toimiva hoitoketju turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta (kuva «Muistipotilaan hoitoketju, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT)»9).
    • Yhteistyössä toteutettu hoito säästää sekä potilaan että hoitavien yksiköiden kuormitusta ja kustannuksia hoidon laatua vaarantamatta.
  • Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa. Hoito sisältää potilaan
    • elämäntavan ja taustan vaalimisen,
    • arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja
    • autonomian turvaamisen.
  • Muistipotilaan hoitoketjun kannalta keskeiset asiat on koottu taulukkoon «Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt .»18.
Taulukko 18. Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt «Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22»1.
Muistisairauksien ehkäisy on kaikkien tehtävä
Muistioire tulee tunnistaa mahdollisimman varhain
Muistioireen syy tulee selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisesti
Muistipotilaan diagnostiikka ja hoidon organisointi kannattaa keskittää muistipoliklinikkaan
Muistisairauden diagnoosi tulee selvittää potilaalle ja läheiselle
Diagnoosin jälkeen laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Muistikoordinaattori varmistaa muistipotilaan avohoidon toteutumisen
Etenevän muistisairauden oireenmukainen lääkehoito vaatii seurantaa
Käytösoireiden ennakointi ja hoito vaativat osaamista
Muistipotilaiden somaattisten sairauksien kokonaisvaltainen hoito kannattaa
Edunvalvonta, hoitotahtoasiakirjan laadinta ja ajo-oikeuden arviointi ovat osa ennakoivaa hoitoa
Muistisairauksia esiintyy myös työikäisillä, ja niiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista
Dementiapotilaiden ympärivuorokautinen hoito vaatii erityisosaamista
Yksityissektori ja kolmas sektori tuottavat myös muistipotilaiden tarvitsemia palveluja

Muistipoliklinikka ja muistitiimi

  • Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita.
    • Potilaan ja omaisten pitää voida ottaa suoraan yhteyttä paikalliseen muistipoliklinikkaan, jossa on muistisairauksien hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearvioon.
    • Muistipoliklinikan vastuualue on noin 20–30 000 henkilöä.
    • Muistipotilaan tueksi rakennetun muistitiimin kokoonpano muuttuu sairauden edetessä ja hoivan ja palvelujen tarpeen muuttuessa.
    • Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari.
    • Muistitiimi tarvitsee jokaiseen terveyskeskukseen nimetyn muistikoordinaattorin.
    • Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
    • Myös muistikoordinaattorin työparina on lääkäri.
    • Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden sekä ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.
    • Vaikuttavien hoitointerventioiden yhteinen piirre on muistikoordinaattorin säännölliseen seurantaan ja ohjaukseen perustuva hoitokokonaisuus «Muistipotilaan hoidon koordinointi ilmeisesti parantaa muistisairaiden hoidon laatua.»B.

Muistisairauden diagnoosi

  • Tavoitteena on muistisairauden varhainen diagnosointi.
  • Diagnoosin kertominen yleiskielen sanoin eli selkokielellä tekee tilanteen paremmin ymmärrettäväksi potilaalle ja hänen läheisilleen. Ensitieto on osa diagnostiikan jälkeistä hoitoa, samoin lääkityksen aloittaminen muistisairauteen ja mahdollisiin käytösoireisiin, muiden sairauksien hoito, ehkäisevät toimet ja tarvittavat lausunnot (lääkkeiden korvattavuus, etuisuudet, ajoterveys, edunvalvonta ym.).

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

  • Jokaiselle muistipotilaalle laaditaan oma yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma (taulukko «Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö.»19), jota tarkistetaan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä.
  • Muutosten ennakointi ja riskien hallinta auttavat selviytymään uusissa tilanteissa taudin edetessä. Tulevaisuuden suunnittelussa on tärkeää mahdollisten poikkeamien havaitseminen taudinkuvassa, varautuminen kriisitilanteisiin, tukiverkoston järjestäminen perheelle ja potilaan oman tahdon kuuleminen.
  • Mahdollisuuksia jatkaa kotona asumista voidaan tukea monin eri keinoin (taulukko «Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä.»20). Näitä ovat
    • kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet,
    • asianmukainen lääketieteellinen hoito,
    • oikea-aikaiset tukitoimet (esimerkiksi kotiapu, kotisairaanhoito, turvapuhelin, ateriapalvelu, kodin turvalaitteet ja apuvälineet)
    • etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet,
    • omaisten oikeuksista tiedottaminen ja perheiden tukeminen sekä
    • turvallisuutta lisäävät ratkaisut
    • muistiapuvälineiden käyttö.
  • Moniulotteiset interventiot (perheiden kanssa työskentelevät muistikoordinaattorit, perheiden neuvonta- ja tukipalvelut, omaishoitajien voinnin parantaminen) saattavat siirtää muistipotilaan pitkäaikaishoidon alkamista «Muistipotilaan hoidon koordinointi ilmeisesti parantaa muistisairaiden hoidon laatua.»B.
  • Yksilölliset kuntoutustoimet toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti yhdessä lääkärin, muistihoitajan, muistikoordinaattorin ja muiden erityistyöntekijöiden kuten sosiaalityöntekijän, fysio-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapeutin kanssa «Kuntoutus muistisairauksissa»41.
Taulukko 19. Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö.
Kokonaistilanteen säännöllinen seuranta ja arviointi 6–12 kuukauden välein
Lääkehoidon tarkistus
Oheissairauksien hoito
Muistisairauksien vaaratekijöiden hoito
Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut
Käytösoireiden hoito
Ajoterveyden ja -turvallisuuden arvio
Liikunnallisen, sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutuksen arvio
Muistiapuvälinearvio
Ravitsemustilan arvio
Sosiaalietuuksien päivitys
Edunvalvonta
Hoitotahto
Ohjaus ja neuvonta
Omaisten kuuleminen ja tukeminen
Seuraavasta seurantakäynnistä sopiminen
Yhteystiedot (esimerkiksi muistikoordinaattorille tai muistipoliklinikalle)
Taulukko 20. Esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tukevat kotona selviytymistä.
Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet
  • Varhainen ja jatkuva kohdennettu ohjaus ja neuvonta
  • Sopeutumisvalmennus
  • Fysio- tai toimintaterapia
  • Omatoimisuutta ja osallistumista tukevat terapiat
  • Merkityksellinen tekeminen, esimerkiksi päivätoiminta
Asianmukainen lääketieteellinen hoito
  • Kohdennettu lääkehoito
  • Käytösoireiden hoito
  • Muiden sairauksien hoito ja tilaa pahentavien tekijöiden (esimerkiksi ravitsemusongelmat, päihteet ja epäasianmukainen lääkitys) havaitseminen ja poistaminen
Oikea-aikaiset tukitoimet
  • Kotipalvelut
  • Kuljetuspalvelut
  • Lyhytaikainen tai jaksoittainen pitkäaikaishoito
  • Muut kunnalliset tukipalvelut (ateriapalvelu, turvapuhelin ym.)
Etuuksien varmistaminen ja taloudelliset tukitoimet
  • Lääkkeiden korvattavuus
  • Eläkettä saavan hoitotuki
  • Omaishoidon tuki
Omaisten oikeudet ja tukeminen
  • Vertaistuki
  • Lomaoikeus
Turvallisuutta lisäävät ratkaisut
  • Edunvalvonnan tarpeen arviointi
  • Ympäristömuutokset

Valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti

Muistipotilaan pitkäaikaishoito

  • Kun muistisairaus on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa, erityisosaaminen on tarpeen muisti- ja muidenkin sairauksien hoidossa.
    • Läheisten huomiointi ympärivuorokautisessa hoidossa on oleellista. He voivat välittää henkilökunnalle tietoa siitä, miten potilaan yksilöllisyys voitaisiin parhaiten huomioida (ks. taulukko «Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt .»18).
  • Elämän loppuvaiheen hyvä hoito:
  • Muistipotilaan kohtaamisissa tulee säilyttää hänen omanarvontuntonsa ja kunnioittaa hänen autonomiaansa huolimatta sairauden vaiheesta.
    • Loukkaamattomuus, kunnioitus sekä potilaan ja hänen läheistensä kuuleminen ja elämänhistorian huomioiminen ovat onnistuneen hoidon kulmakivet.
    • Kaiken hoidon ja tuen ensisijaisena tavoitteena tulee olla hyvä elämänlaatu sairauden vaikeudesta huolimatta.
    • Potilasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, ja hänellä on oikeus osallistua hoitoaan ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon hänen kognitiivinen toimintakykynsä mukaan.
    • Omaishoitajien asemaa tulee vahvistaa ja heidän tukipalvelujaan kehittää.
    • Vanhuksella on oikeus hyvään, oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan hänen hoitotahtoaan kunnioittaen (Internet «http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=17135&name=DLFE-525.pdf»12).
  • Muistipotilaan saattohoidossa itsemääräämisoikeuden kunnioitus, inhimillisyys ja hyvä yhteistyö läheisten kanssa on tärkeää, jotta hyvä kuolema mahdollistuisi.

Ohjeita muistipotilaille ja heidän läheisilleen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä

Muistisairaudet-suosituksen historiatiedot «Muistisairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»43

Puheenjohtaja:

12.10.2009 alkaen Jaana Suhonen, neurologian dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Jokilaakson sairaala, Jämsän kaupunki

12.10.2009 saakka Tuula Pirttilä, professori, neurologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neurologian oppiaine ja KYS, neurologia

Kokoava kirjoittaja:

Ari Rosenvall, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki

Jäsenet:

Timo Erkinjuntti, neurologian professori, neurologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, neurotieteen osasto ja HYKS:n neurologian klinikka

Hannu Koponen, professori; Itä-Suomen yliopisto, psykiatrian oppiaine ja KYS, psykiatria

Markku Makkonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Hankasalmen terveyskeskus

Marja Puurunen, LKT, kardiologian erikoislääkäri; Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, (Käypä hoito -toimittaja)

Juha Rinne, professori, neurologian dosentti ja erikoislääkäri; TYKS, PET-keskus, Turku

Minna Raivio, LT, geriatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri; Terveystalo Lahti ja Kansaneläkelaitoksen terveysosasto

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, geriatria ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö

Ritva Vanninen, professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto, neuroradiologian oppiaine ja KYS, radiologia

Risto Vataja, LL (väit.), osastonylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Kellokosken sairaala

Ulkopuoliset asiantuntijat:

Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, vanhempi tutkija; Vanhustyön keskusliitto ry, Helsinki

Sirpa Hartikainen, geriatrisen lääkehoidon professori; Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos

Kaisu Pitkälä, yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori; HUS, yleislääketieteen yksikkö ja Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto

Päivi Voutilainen, dosentti, TtT, neuvotteleva virkamies; Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Sidonnaisuudet

Timo Erkinjuntti: Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa akateemisissa koulutuksissa ulkomailla (Janssen Cilag Thailand, Janssen Cilag Spain, Shire Pharmaceuticals UK). Työnantajan määräämänä ulkomaan kongressimatkoilla lääkealan yritysten rahoittamana (Novartis, GSK, Janssen Cilag). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Johnson-Johnson Data Safety Monitoring Board, Pfizer inc. Worldwide Commercial Development International Advisory Board, Servier Perform Dementia Adjudication Committee, Shering Clinical Advisory Board, Brains Gate ISS Advisory Board). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (Memory Research and Treatment Centres/GSK).

Hannu Koponen: Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, GSK, Lundbeck, Pfizer). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoittamana (AstraZeneca, Pfizer). Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa (AstraZeneca, Eli Lilly Finland, GSK, Janssen-Cilag, Pfizer, Servier). Osallistunut lääkealan yritysten rahoittamiin kliinisiin lääketutkimuksiin (AstraZeneca, Lundbeck, Wyeth).

Markku Makkonen: Ei sidonnaisuuksia.

Tuula Pirttilä: Pohjois-Savon muistiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Marja Puurunen: Ks. http://www.kaypahoito.fi/ > Yhteystiedot > Toimitus > Lisätiedot

Minna Raivio: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (Novartis, Pfizer, Janssen-Cilaq, Leiras). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoituksella (Novartis, Lundbeck). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (Janssen-Cilag, Pfizer) ja toiminut tutkimuksesta vastaavana henkilönä (Janssen-Cilag). Suomen Muistiasiantuntijoiden hallituksen jäsen.

Juha Rinne: Toiminut lääkealan yritysten neuvottelukunnan jäsenenä (Boehringer-Ingelheim, H. Lundbeck). Osallistunut lääkealan yritysten koulutustilaisuuksien suunnitteluun ja toiminut niissä luennoitsijana (Boehringer-Ingelheim, H. Lundbeck, Novartis, Orion Pharma). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (GE Healthcare).

Ari Rosenvall: Kouluttajana lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa tilaisuuksissa (Pfizer, Novartis). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoituksella (MSD, Novartis, Lundbeck, Pfizer). Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen ja lääkäriasiantuntija.

Timo Strandberg: Luennoinut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten koulutuksissa. Osallistunut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun. Ulkomaan kongressimatka lääkealan yritysten kustantamana (MSD, Mundipharma). Toiminut eri yritysten asiantuntijana.

Jaana Suhonen: Luennoinut lääkealan yrityksen koulutuksissa ja/tai osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (Boehringer Ingelheim, Lundbeck, Novartis, Sanofi-Aventis, UCB). Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Biogen Idec, GlaxosmithKline, Lundbeck, Merck, Novartis, Sanofi-Aventis). Toiminut lääkealan asiantuntijana ja lääkealan tieteellisessä neuvottelukunnassa (Boehringer Ingelheim, Lundbeck, Sanofi-Aventis, UCB). Toiminut asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Muistiliitto ry:n hallituksen jäsen).

Ritva Vanninen: Ei sidonnaisuuksia.

Risto Vataja: Luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä ja/ tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (Eli Lilly Finland, Janssen-Cilag, Novartis, Pfizer, Wyeth). Osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin lääkealan yrityksen kustantamana (Eli Lilly Finland, Janssen-Cilag, Novartis, Pfizer,Wyeth).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22
  2. Koivisto K, Reinikainen KJ, Hänninen T ym. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 1995;45:741-7 «PMID: 7723964»PubMed
  3. Hänninen T, Hallikainen M, Tuomainen S ym. Prevalence of mild cognitive impairment: a population-based study in elderly subjects. Acta Neurol Scand 2002;106:148-54 «PMID: 12174174»PubMed
  4. Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Kirjassa Dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim 2006
  5. Kauppinen S, Nikiforov O, Viramo P ym. Dementia Suomessa 1995. STAKES 6/1999
  6. Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M ym. Quality and productivity in institutional care for elderly residents - benchmarking with the RAI. 1st ed. Helsinki: National Research and Development Centre for Wellfare and Health (STAKES); 2005
  7. Jellinger K, Danielczyk W, Fischer P ym. Clinicopathological analysis of dementia disorders in the elderly. J Neurol Sci 1990;95:239-58 «PMID: 2358819»PubMed
  8. Neuropathology Group. Medical Research Council Cognitive Function and Aging Study. Pathological correlates of late-onset dementia in a multicentre, community-based population in England and Wales. Neuropathology Group of the Medical Research Council Cognitive Function and Ageing Study (MRC CFAS). Lancet 2001;357:169-75 «PMID: 11213093»PubMed
  9. Mölsä PK, Marttila RJ, Rinne UK. Epidemiology of dementia in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;65:541-52 «PMID: 7113661»PubMed
  10. Sulkava R, Wikström J, Aromaa A ym. Prevalence of severe dementia in Finland. Neurology 1985;35:1025-9 «PMID: 4010941»PubMed
  11. Juva K, Sulkava R, Erkinjuntti T ym. Prevalence of dementia in the city of Helsinki. Acta Neurol Scand 1993;87:106-10 «PMID: 8442392»PubMed
  12. Muistihäiriöt ja dementia. Alhainen K, Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H. Kustannus Oy Duodecim. 3. uudistettu painos 2010
  13. Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 «PMID: 17542011»PubMed
  14. Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63 «PMID: 16041803»PubMed
  15. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 «PMID: 16914401»PubMed
  16. Peters R, Beckett N, Forette F ym. Incident dementia and blood pressure lowering in the Hypertension in the Very Elderly Trial cognitive function assessment (HYVET-COG): a double-blind, placebo controlled trial. Lancet Neurol 2008;7:683-9 «PMID: 18614402»PubMed
  17. Carrière I, Fourrier-Reglat A, Dartigues JF ym. Drugs with anticholinergic properties, cognitive decline, and dementia in an elderly general population: the 3-city study. Arch Intern Med 2009;169:1317-24 «PMID: 19636034»PubMed
  18. Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia. The role of neurologists in Europe. European Federation of Neurological Societies. Eur J Neurol 2000;7:133-44 «PMID: 10809933»PubMed
  19. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia. Suom Lääkäril 1996;29:2949-57
  20. Soininen H. Muistihäiriöpotilaan neurologisten löydösten diagnostiset vihjeet. Suom Lääkäril 2009;47:4049-53
  21. Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-35
  22. Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2961-6
  23. Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta. Suom Lääkäril 2007;44:4097-102
  24. Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75. http://www.gernet.fi/ohjeet/CERAD.html
  25. Hokkanen L, Hänninen T, Pulliainen V ym. Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma. Suom Lääkäril 2002;57:4575-82
  26. Poutiainen E, Hokkanen L, Pulliainen V ym. Neuropsykologinen tutkimus dementiaa ennakoivan kognitiivisen heikentymisen arvioinnissa. Psykologia 2003;38:216-29
  27. Sotaniemi M, PirttiläT, Remes A ym. CERAD-tehtäväsarja iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmänä. Psykologia 2005;40:156-63
  28. Pulliainen V, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235-41
  29. Mäntylä R, Erkinjuntti T, Raininko R ym. Ikääntyvän ihmisen valkea aivoaine magneettikuvassa. Duodecim 2000;116:1059-69 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91523 »17 «PMID: 11989016»PubMed
  30. Partanen K, Laakso M, Erkinjuntti T, Soininen H. Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka. Duodecim 2000;116:1049-58 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91522 »18 «PMID: 11989015»PubMed
  31. Wahlund LO, Barkhof F, Fazekas F ym. A new rating scale for age-related white matter changes applicable to MRI and CT. Stroke 2001;32:1318-22 «PMID: 11387493»PubMed
  32. Pantoni L, Basile AM, Pracucci G ym. Impact of age-related cerebral white matter changes on the transition to disability -- the LADIS study: rationale, design and methodology. Neuroepidemiology 2005;24:51-62 «PMID: 15459510»PubMed
  33. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Muistihäiriö- ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi. Suom Lääkäril 2000:21:2299-304
  34. Andreasen N, Vanmechelen E, Vanderstichele H, Davidsson P, Blennow K. Cerebrospinal fluid levels of total-tau, phosphor-tau and A beta 42 predicts development of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:47-51;
  35. Hampel H, Teipel SJ, Fuchsberger T ym. Value of CSF beta-amyloid1-42 and tau as predictors of Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment. Mol Psychiatry 2004;9:705-10 «PMID: 14699432»PubMed
  36. Riemenschneider M, Lautenschlager N, Wagenpfeil S ym. Cerebrospinal fluid tau and beta-amyloid 42 proteins identify Alzheimer disease in subjects with mild cognitive impairment. Arch Neurol 2002;59:1729-34 «PMID: 12433260»PubMed
  37. Erkinjuntti T, Inzitari D, Pantoni L ym. Research criteria for subcortical vascular dementia in clinical trials. J Neural Transm Suppl 2000;59:23-30 «PMID: 10961414»PubMed
  38. Suhonen J, Keränen T, Rinne J. Parkinsonin taudin dementia. Suom Lääkäril 2008;63:843-7
  39. Tariot PN, Farlow MR, Grossberg GT ym. Memantine treatment in patients with moderate to severe Alzheimer disease already receiving donepezil: a randomized controlled trial. JAMA 2004;291:317-24 «PMID: 14734594»PubMed
  40. Dantoine T, Auriacombe S, Sarazin M ym. Rivastigmine monotherapy and combination therapy with memantine in patients with moderately severe Alzheimer's disease who failed to benefit from previous cholinesterase inhibitor treatment. Int J Clin Pract 2006;60:110-8 «PMID: 16409439»PubMed
  41. Wenk GL, Quack G, Moebius HJ ym. No interaction of memantine with acetylcholinesterase inhibitors approved for clinical use. Life Sci 2000;66:1079-83 «PMID: 10737358»PubMed
  42. Yao C, Raoufinia A, Gold M ym. Steady-state pharmacokinetics of galantamine are not affected by addition of memantine in healthy subjects. J Clin Pharmacol 2005;45:519-28 «PMID: 15831775»PubMed
  43. Doody RS, Geldmacher DS, Gordon B ym. Open-label, multicenter, phase 3 extension study of the safety and efficacy of donepezil in patients with Alzheimer disease. Arch Neurol 2001;58:427-33 «PMID: 11255446»PubMed
  44. Ryu SH, Katona C, Rive B ym. Persistence of and changes in neuropsychiatric symptoms in Alzheimer disease over 6 months: the LASER-AD study. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:976-83 «PMID: 16286441»PubMed
  45. Ylikoski R, Jokinen H, Andersen P ym. Comparison of the Alzheimer's Disease Assessment Scale Cognitive Subscale and the Vascular Dementia Assessment Scale in differentiating elderly individuals with different degrees of white matter changes. The LADIS Study. Dement Geriatr Cogn Disord 2007;24:73-81 «PMID: 17565216»PubMed
  46. Quinn J, Moore M, Benson DF ym. A videotaped CIBIC for dementia patients: validity and reliability in a simulated clinical trial. Neurology 2002;58:433-7 «PMID: 11839844»PubMed
  47. Lanctôt KL, Herrmann N, Yau KK ym. Efficacy and safety of cholinesterase inhibitors in Alzheimer's disease: a meta-analysis. CMAJ 2003;169:557-64 «PMID: 12975222»PubMed
  48. Tavassoli N, Sommet A, Lapeyre-Mestre M ym. Drug interactions with cholinesterase inhibitors: an analysis of the French pharmacovigilance database and a comparison of two national drug formularies (Vidal, British National Formulary). Drug Saf 2007;30:1063-71 «PMID: 17973542»PubMed
  49. Leinonen E, Alanen HM. Antikolinergiset lääkehaitat ovat varsin tavallisia vanhuksilla. Suom Lääkäril 2009;48:4164-6
  50. Robinson DM, Plosker GL. Galantamine extended release. CNS Drugs 2006;20:673-81; discussion 682-3 «PMID: 16863272»PubMed
  51. Winblad B, Cummings J, Andreasen N ym. A six-month double-blind, randomized, placebo-controlled study of a transdermal patch in Alzheimer's disease--rivastigmine patch versus capsule. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:456-67 «PMID: 17380489»PubMed
  52. Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-66 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93846 »19 «PMID: 14640001»PubMed
  53. Keränen T. Alzheimerin taudin lääkkeiden farmakologiaa. Suom Lääkäril 2005;15:1683-4
  54. Alhainen K. Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Duodecim 2003;119:1959-66 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93846»20 «PMID: 14640001»PubMed
  55. Lopez OL, Becker JT, Wahed AS ym. Long-term effects of the concomitant use of memantine with cholinesterase inhibition in Alzheimer disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:600-7 «PMID: 19204022»PubMed
  56. Porsteinsson AP, Grossberg GT, Mintzer J ym. Memantine treatment in patients with mild to moderate Alzheimer's disease already receiving a cholinesterase inhibitor: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Curr Alzheimer Res 2008;5:83-9 «PMID: 18288936»PubMed
  57. Wild R, Pettit T, Burns A. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003672 «PMID: 12917981»PubMed
  58. Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8 «PMID: 19520613»PubMed
  59. Solai LK, Mulsant BH, Pollock BG. Selective serotonin reuptake inhibitors for late-life depression: a comparative review. Drugs Aging 2001;18:355-68 «PMID: 11392444»PubMed
  60. Schneider LS, Dagerman KS, Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. JAMA 2005;294:1934-43 «PMID: 16234500»PubMed
  61. Raivio MM, Laurila JV, Strandberg TE ym. Psychotropic medication and stroke outcome. Am J Psychiatry 2005;162:1027; author reply 1027-8 «PMID: 15863825»PubMed
  62. Wang PS, Schneeweiss S, Avorn J ym. Risk of death in elderly users of conventional vs. atypical antipsychotic medications. N Engl J Med 2005;353:2335-41 «PMID: 16319382»PubMed
  63. Juva K, Erkinjuntti T, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja edunvalvonta. Suom Lääkäril 2005;60:4645-9
  64. Pirttilä T, Juva K, Hietanen M ym. Alzheimerin tauti ja oikeudellinen toimintakyky. Suom Lääkäril 2005;60:4517-21
  65. Saarenheimo M. Exploring the borderlines of family caregiving in Finland. Kirjassa: Family Caregiving for Older Disabled People: Relational and Institutional Issues. Paoletti (toim.) New York: Nova Science Publishers, 2007
  66. Isaac MG, Quinn R, Tabet N. Vitamin E for Alzheimer's disease and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD002854 «PMID: 18646084»PubMed
  67. Boothby LA, Doering PL. Vitamin C and vitamin E for Alzheimer's disease. Ann Pharmacother 2005;39:2073-80 «PMID: 16227450»PubMed
  68. Coley N, Andrieu S, Gardette V ym. Dementia prevention: methodological explanations for inconsistent results. Epidemiol Rev 2008;30:35-66 «PMID: 18779228»PubMed
  69. Devore EE, Grodstein F, van Rooij FJ ym. Dietary intake of fish and omega-3 fatty acids in relation to long-term dementia risk. Am J Clin Nutr 2009;90:170-6 «PMID: 19474131»PubMed
  70. Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 «PMID: 18570697»PubMed
  71. Kröger E, Verreault R, Carmichael PH ym. Omega-3 fatty acids and risk of dementia: the Canadian Study of Health and Aging. Am J Clin Nutr 2009;90:184-92 «PMID: 19474137»PubMed
  72. Malouf R, Grimley Evans J. Folic acid with or without vitamin B12 for the prevention and treatment of healthy elderly and demented people. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD004514 «PMID: 18843658»PubMed
  73. McGuinness B, Craig D, Bullock R ym. Statins for the prevention of dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD003160 «PMID: 19370582»PubMed
  74. Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 «PMID: 18487267»PubMed
  75. Szekely CA, Thorne JE, Zandi PP ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of Alzheimer's disease: a systematic review. Neuroepidemiology 2004;23:159-69 «PMID: 15279021»PubMed
  76. Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 «PMID: 17616482»PubMed
  77. McKhann G, Drachman D, Folstein M ym. Clinical diagnosis of Alzheimer's disease: report of the NINCDS-ADRDA Work Group under the auspices of Department of Health and Human Services Task Force on Alzheimer's Disease. Neurology 1984;34:939-44 «PMID: 6610841»PubMed
  78. Román GC, Tatemichi TK, Erkinjuntti T ym. Vascular dementia: diagnostic criteria for research studies. Report of the NINDS-AIREN International Workshop. Neurology 1993;43:250-60 «PMID: 8094895»PubMed
  79. McKeith IG, Dickson DW, Lowe J ym. Diagnosis and management of dementia with Lewy bodies: third report of the DLB Consortium. Neurology 2005;65:1863-72 «PMID: 16237129»PubMed
  80. Neary D, Snowden JS, Gustafson L ym. Frontotemporal lobar degeneration: a consensus on clinical diagnostic criteria. Neurology 1998;51:1546-54 «PMID: 9855500»PubMed
  81. Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 «PMID: 20223924»PubMed
  82. Muangpaisan W, Brayne C, Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Systematic review of statins for the prevention of vascular dementia or dementia. Geriatr Gerontol Int 2010;10:199-208 «PMID: 20100290»PubMed
  83. Agid Y, Dubois B, Anand R, Gharabawi G. Efficacy and tolerability of rivastigmine in patients with dementia of the Alzheimer type. Curr Ther Res Clin Exp 1998;59:837-45
  84. Aguilar M, Roman G, Black S ym. Efficacy and safety of donepezil in vascular dementia: results from the largest double-blind trial in vascular dementia. Proceedings of the 10th International Conference on Alzheimer's Disease and Related Disoirders, Madrid, Spain July 15-20 2006; P4-429
  85. Auchus AP, Brashear HR, Salloway S ym. Galantamine treatment of vascular dementia: a randomized trial. Neurology 2007;69:448-58 «PMID: 17664404»PubMed
  86. Auchus AP, Brashear HR, Salloway S, ym. Results of a trial of galantamine in subjects with vascular dementia confirmed by central MRI reading. Proceedings of the 56th Annual Meeting of the American Academy of Neurology (AAN), San Francisco, CA, USA April 24 - MAy 1 2004; LBS009
  87. Bains J, Birks JS, Dening TR. The efficacy of antidepressants in the treatment of depression in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003944 «PMID: 12519625»PubMed
  88. Ballard C, Hanney ML, Theodoulou M ym. The dementia antipsychotic withdrawal trial (DART-AD): long-term follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2009;8:151-7 «PMID: 19138567»PubMed
  89. Ballard C, Lana MM, Theodoulou M ym. A randomised, blinded, placebo-controlled trial in dementia patients continuing or stopping neuroleptics (the DART-AD trial). PLoS Med 2008;5:e76 «PMID: 18384230»PubMed
  90. Ballard C, Margallo-Lana M, Juszczak E ym. Quetiapine and rivastigmine and cognitive decline in Alzheimer's disease: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 2005;330:874 «PMID: 15722369»PubMed
  91. Ballard C, Sauter M, Scheltens P ym. Efficacy, safety and tolerability of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia: the VantagE study. Curr Med Res Opin 2008;24:2561-74 «PMID: 18674411»PubMed
  92. Birks J, Grimley Evans J, Iakovidou V ym. Rivastigmine for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD001191 «PMID: 19370562»PubMed
  93. Birks J. Cholinesterase inhibitors for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005593 «PMID: 16437532»PubMed
  94. Black S, Román GC, Geldmacher DS ym. Efficacy and tolerability of donepezil in vascular dementia: positive results of a 24-week, multicenter, international, randomized, placebo-controlled clinical trial. Stroke 2003;34:2323-30 «PMID: 12970516»PubMed
  95. Black SE, Doody R, Li H ym. Donepezil preserves cognition and global function in patients with severe Alzheimer disease. Neurology 2007;69:459-69 «PMID: 17664405»PubMed
  96. Brodaty H, Ames D, Snowdon J ym. A randomized placebo-controlled trial of risperidone for the treatment of aggression, agitation, and psychosis of dementia. J Clin Psychiatry 2003;64:134-43 «PMID: 12633121»PubMed
  97. Bullock R, Touchon J, Bergman H ym. Rivastigmine and donepezil treatment in moderate to moderately-severe Alzheimer's disease over a 2-year period. Curr Med Res Opin 2005;21:1317-27 «PMID: 16083542»PubMed
  98. Burns A, Bernabei R, Bullock R ym. Safety and efficacy of galantamine (Reminyl) in severe Alzheimer's disease (the SERAD study): a randomised, placebo-controlled, double-blind trial. Lancet Neurol 2009;8:39-47 «PMID: 19042161»PubMed
  99. Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effectiveness of collaborative care for older adults with Alzheimer disease in primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2148-57 «PMID: 16684985»PubMed
  100. Corey-Bloom J, Anand R, Veach J. A randomised trial evaluating the efficacy and safety of ENA 713 (rivastigmine tartrate), a new acetylcholinesterase inhibitor, in patients with mild to moderately severe Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychopharmacol 1998;1:55-65
  101. Craig D, Birks J. Galantamine for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD004746 «PMID: 16437493»PubMed
  102. De Deyn PP, Carrasco MM, Deberdt W ym. Olanzapine versus placebo in the treatment of psychosis with or without associated behavioral disturbances in patients with Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:115-26 «PMID: 14758577»PubMed
  103. De Deyn PP, Rabheru K, Rasmussen A ym. A randomized trial of risperidone, placebo, and haloperidol for behavioral symptoms of dementia. Neurology 1999;53:946-55 «PMID: 10496251»PubMed
  104. DeKosky ST, Williamson JD, Fitzpatrick AL ym. Ginkgo biloba for prevention of dementia: a randomized controlled trial. JAMA 2008;300:2253-62 «PMID: 19017911»PubMed
  105. Doody RS, Ferris SH, Salloway S ym. Donepezil treatment of patients with MCI: a 48-week randomized, placebo-controlled trial. Neurology 2009;72:1555-61 «PMID: 19176895»PubMed
  106. Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 «PMID: 11890485»PubMed
  107. Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
  108. Erkinjuntti T, Gauthier S, Bullock R ym. Galantamine treatment in Alzheimer's disease with cerebrovascular disease: responder analyses from a randomized, controlled trial (GAL-INT-6). J Psychopharmacol 2008;22:761-8 «PMID: 18308781»PubMed
  109. Erkinjuntti T, Kurz A, Gauthier S ym. Efficacy of galantamine in probable vascular dementia and Alzheimer's disease combined with cerebrovascular disease: a randomised trial. Lancet 2002;359:1283-90 «PMID: 11965273»PubMed
  110. Ernst E, Pittler M. Ginkgo biloba for dementia. A systematic review of double-blind, placebo-controlled trials. Clin Drug Invest 1999:17:301-8
  111. European Medicines Agency. CHMP assessment report on conventional antipsychotics. EMEA/CHMP/590557/2008. Internet-linkki: http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/opiniongen/Conventional_%20Antipsychotics_Article5.3-Appendix1-CHMPAR.pdf
  112. Feldman HH, Doody RS, Kivipelto M ym. Randomized controlled trial of atorvastatin in mild to moderate Alzheimer disease: LEADe. Neurology 2010;74:956-64 «PMID: 20200346»PubMed
  113. Feldman HH, Ferris S, Winblad B ym. Effect of rivastigmine on delay to diagnosis of Alzheimer's disease from mild cognitive impairment: the InDDEx study. Lancet Neurol 2007;6:501-12 «PMID: 17509485»PubMed
  114. Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia or cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001011 «PMID: 11405971»PubMed
  115. Forette F, Anand R, Gharabawi G. A phase II study in patients with Alzheimer's disease to assess the preliminary efficacy and maximum tolerated dose of rivastigmine (Exelon). Eur J Neurol 1999;6:423-9 «PMID: 10362894»PubMed
  116. Forette F, Seux ML, Staessen JA ym. Prevention of dementia in randomised double-blind placebo-controlled Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) trial. Lancet 1998;352:1347-51 «PMID: 9802273»PubMed
  117. Forette F, Seux ML, Staessen JA ym. The prevention of dementia with antihypertensive treatment: new evidence from the Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) study. Arch Intern Med 2002;162:2046-52 «PMID: 12374512»PubMed
  118. Fuschillo C, La Pia S, Campana F ym. Cognitive deficits in Alzheimer's disease: treatment with acetylcholinesterase inhibitor agents. Arch Gerontol Geriatr Suppl 2001;7:151-8 «PMID: 11431059»PubMed
  119. Gauthier S, Loft H, Cummings J. Improvement in behavioural symptoms in patients with moderate to severe Alzheimer's disease by memantine: a pooled data analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:537-45 «PMID: 18058838»PubMed
  120. Hansson O, Zetterberg H, Buchhave P ym. Association between CSF biomarkers and incipient Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment: a follow-up study. Lancet Neurol 2006;5:228-34 «PMID: 16488378»PubMed
  121. Herukka SK, Hallikainen M, Soininen H ym. CSF Abeta42 and tau or phosphorylated tau and prediction of progressive mild cognitive impairment. Neurology 2005;64:1294-7 «PMID: 15824371»PubMed
  122. Herukka SK, Helisalmi S, Hallikainen M ym. CSF Abeta42, Tau and phosphorylated Tau, APOE epsilon4 allele and MCI type in progressive MCI. Neurobiol Aging 2007;28:507-14 «PMID: 16546302»PubMed
  123. Hogervorst E, Yaffe K, Richards M ym. Hormone replacement therapy to maintain cognitive function in women with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD003799 «PMID: 19160224»PubMed
  124. Homma A, Imai Y, Tago H ym. Donepezil treatment of patients with severe Alzheimer's disease in a Japanese population: results from a 24-week, double-blind, placebo-controlled, randomized trial. Dement Geriatr Cogn Disord 2008;25:399-407 «PMID: 18391486»PubMed
  125. Jones RW, Soininen H, Hager K ym. A multinational, randomised, 12-week study comparing the effects of donepezil and galantamine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:58-67 «PMID: 14716700»PubMed
  126. Katz IR, Jeste DV, Mintzer JE ym. Comparison of risperidone and placebo for psychosis and behavioral disturbances associated with dementia: a randomized, double-blind trial. Risperidone Study Group. J Clin Psychiatry 1999;60:107-15 «PMID: 10084637»PubMed
  127. Kavirajan H, Schneider LS. Efficacy and adverse effects of cholinesterase inhibitors and memantine in vascular dementia: a meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:782-92 «PMID: 17689146»PubMed
  128. Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice parameter: diagnosis of dementia (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2001;56:1143-53 «PMID: 11342678»PubMed
  129. Le Bars PL, Katz MM, Berman N ym. A placebo-controlled, double-blind, randomized trial of an extract of Ginkgo biloba for dementia. North American EGb Study Group. JAMA 1997;278:1327-32 «PMID: 9343463»PubMed
  130. Lethaby A, Hogervorst E, Richards M ym. Hormone replacement therapy for cognitive function in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD003122 «PMID: 18254016»PubMed
  131. Li NC, Lee A, Whitmer RA ym. Use of angiotensin receptor blockers and risk of dementia in a predominantly male population: prospective cohort analysis. BMJ 2010;340:b5465 «PMID: 20068258»PubMed
  132. Lithell H, Hansson L, Skoog I ym. The Study on Cognition and Prognosis in the Elderly (SCOPE): principal results of a randomized double-blind intervention trial. J Hypertens 2003;21:875-86 «PMID: 12714861»PubMed
  133. Lonergan E, Luxenberg J, Colford J. Haloperidol for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD002852 «PMID: 12076456»PubMed
  134. Loveman E, Green C, Kirby J ym. The clinical and cost-effectiveness of donepezil, rivastigmine, galantamin and memantine for Alzheimer's disease. http://www.hta.ac.uk/execsumm/summ1001.htm
  135. Lyketsos CG, DelCampo L, Steinberg M ym. Treating depression in Alzheimer disease: efficacy and safety of sertraline therapy, and the benefits of depression reduction: the DIADS. Arch Gen Psychiatry 2003;60:737-46 «PMID: 12860778»PubMed
  136. Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD004747 «PMID: 16437494»PubMed
  137. Malouf R, Birks J. Donepezil for vascular cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD004395 «PMID: 14974068»PubMed
  138. Mattsson N, Zetterberg H, Hansson O ym. CSF biomarkers and incipient Alzheimer disease in patients with mild cognitive impairment. JAMA 2009;302:385-93 «PMID: 19622817»PubMed
  139. McKeith I, Del Ser T, Spano P ym. Efficacy of rivastigmine in dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled international study. Lancet 2000;356:2031-6 «PMID: 11145488»PubMed
  140. McShane R, Areosa Sastre A, Minakaran N. Memantine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD003154 «PMID: 16625572»PubMed
  141. Mintzer JE, Tune LE, Breder CD ym. Aripiprazole for the treatment of psychoses in institutionalized patients with Alzheimer dementia: a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled assessment of three fixed doses. Am J Geriatr Psychiatry 2007;15:918-31 «PMID: 17974864»PubMed
  142. Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family intervention to delay nursing home placement of patients with Alzheimer disease. A randomized controlled trial. JAMA 1996;276:1725-31 «PMID: 8940320»PubMed
  143. Mittelman MS, Haley WE, Clay OJ ym. Improving caregiver well-being delays nursing home placement of patients with Alzheimer disease. Neurology 2006;67:1592-9 «PMID: 17101889»PubMed
  144. Mohs RC, Doody RS, Morris JC ym. A 1-year, placebo-controlled preservation of function survival study of donepezil in AD patients. Neurology 2001;57:481-8 «PMID: 11502917»PubMed
  145. Novartis. A 24-week prospective, randomized, multicenter, double-blind, placebo-controlled, paralell-grup, comparison of the efficacy, tolerability and safety of 3-12 mg/day of rivastigmine capsules in patients with probable vascular dementia. 2006
  146. Nyth AL, Gottfries CG. The clinical efficacy of citalopram in treatment of emotional disturbances in dementia disorders. A Nordic multicentre study. Br J Psychiatry 1990;157:894-901 «PMID: 1705151»PubMed
  147. Oken BS, Storzbach DM, Kaye JA. The efficacy of Ginkgo biloba on cognitive function in Alzheimer disease. Arch Neurol 1998;55:1409-15 «PMID: 9823823»PubMed
  148. Orgogozo JM, Rigaud AS, Stöffler A ym. Efficacy and safety of memantine in patients with mild to moderate vascular dementia: a randomized, placebo-controlled trial (MMM 300). Stroke 2002;33:1834-9 «PMID: 12105362»PubMed
  149. Paleacu D, Barak Y, Mirecky I ym. Quetiapine treatment for behavioural and psychological symptoms of dementia in Alzheimer's disease patients: a 6-week, double-blind, placebo-controlled study. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:393-400 «PMID: 17879256»PubMed
  150. Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E and donepezil for the treatment of mild cognitive impairment. N Engl J Med 2005;352:2379-88 «PMID: 15829527»PubMed
  151. Pollock BG, Mulsant BH, Rosen J ym. Comparison of citalopram, perphenazine, and placebo for the acute treatment of psychosis and behavioral disturbances in hospitalized, demented patients. Am J Psychiatry 2002;159:460-5 «PMID: 11870012»PubMed
  152. PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure- lowering with perindopril and indapamide therapy on dementia and cognitive decline in patients with cerebrovascular disease. Arch Intern Med 2003;163:1069-75
  153. Reisberg B, Doody R, Stöffler A ym. Memantine in moderate-to-severe Alzheimer's disease. N Engl J Med 2003;348:1333-41 «PMID: 12672860»PubMed
  154. Rogers SL, Farlow MR, Doody RS ym. A 24-week, double-blind, placebo-controlled trial of donepezil in patients with Alzheimer's disease. Donepezil Study Group. Neurology 1998;50:136-45 «PMID: 9443470»PubMed
  155. Román GC, Erkinjuntti T, Wallin A ym. Subcortical ischaemic vascular dementia. Lancet Neurol 2002;1:426-36 «PMID: 12849365»PubMed
  156. Rösler M, Anand R, Cicin-Sain A ym. Efficacy and safety of rivastigmine in patients with Alzheimer's disease: international randomised controlled trial. BMJ 1999;318:633-8 «PMID: 10066203»PubMed
  157. Salloway S, Ferris S, Kluger A ym. Efficacy of donepezil in mild cognitive impairment: a randomized placebo-controlled trial. Neurology 2004;63:651-7 «PMID: 15326237»PubMed
  158. Savva GM, Stephan BC, Alzheimer's Society Vascular Dementia Systematic Review Group. Epidemiological studies of the effect of stroke on incident dementia: a systematic review. Stroke 2010;41:e41-6 «PMID: 19910553»PubMed
  159. Scheltens P, Fox N, Barkhof F ym. Structural magnetic resonance imaging in the practical assessment of dementia: beyond exclusion. Lancet Neurol 2002;1:13-21 «PMID: 12849541»PubMed
  160. Schneider LS, Dagerman K, Insel PS. Efficacy and adverse effects of atypical antipsychotics for dementia: meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:191-210 «PMID: 16505124»PubMed
  161. Schneider LS, DeKosky ST, Farlow MR ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of two doses of Ginkgo biloba extract in dementia of the Alzheimer's type. Curr Alzheimer Res 2005;2:541-51 «PMID: 16375657»PubMed
  162. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265:3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
  163. Skoog I, Lithell H, Hansson L ym. Effect of baseline cognitive function and antihypertensive treatment on cognitive and cardiovascular outcomes: Study on COgnition and Prognosis in the Elderly (SCOPE). Am J Hypertens 2005;18:1052-9 «PMID: 16109319»PubMed
  164. Street JS, Clark WS, Gannon KS ym. Olanzapine treatment of psychotic and behavioral symptoms in patients with Alzheimer disease in nursing care facilities: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. The HGEU Study Group. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-76 «PMID: 11015815»PubMed
  165. Tariot PN, Schneider L, Katz IR ym. Quetiapine treatment of psychosis associated with dementia: a double-blind, randomized, placebo-controlled clinical trial. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14:767-76 «PMID: 16905684»PubMed
  166. Trompet S, van Vliet P, de Craen AJ ym. Pravastatin and cognitive function in the elderly. Results of the PROSPER study. J Neurol 2010;257:85-90 «PMID: 19653027»PubMed
  167. U.S. Food and Drug Administration > Home > Drugs > Drug Safety and Availability > Postmarket Drug Safety Information for Patients and Providers. Internet-linkki: http://www.fda.gov/Drugs/DrugSafety/PostmarketDrugSafetyInformationforPatientsandProviders/default.htm
  168. Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical efficacy of piracetam in cognitive impairment: a meta-analysis. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;13:217-24 «PMID: 12006732»PubMed
  169. Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations for the diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia: EFNS guideline. Eur J Neurol 2007;14:e1-26 «PMID: 17222085»PubMed
  170. Wattjes MP, Henneman WJ, van der Flier WM ym. Diagnostic imaging of patients in a memory clinic: comparison of MR imaging and 64-detector row CT. Radiology 2009;253:174-83 «PMID: 19635835»PubMed
  171. Wesnes KA, McKeith I, Edgar C ym. Benefits of rivastigmine on attention in dementia associated with Parkinson disease. Neurology 2005;65:1654-6 «PMID: 16301500»PubMed
  172. Vickrey BG, Mittman BS, Connor KI ym. The effect of a disease management intervention on quality and outcomes of dementia care: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:713-26 «PMID: 17116916»PubMed
  173. Wilcock G, Howe I, Coles H ym. A long-term comparison of galantamine and donepezil in the treatment of Alzheimer's disease. Drugs Aging 2003;20:777-89 «PMID: 12875613»PubMed
  174. Wilcock G, Möbius HJ, Stöffler A ym. A double-blind, placebo-controlled multicentre study of memantine in mild to moderate vascular dementia (MMM500). Int Clin Psychopharmacol 2002;17:297-305 «PMID: 12409683»PubMed
  175. Wilkinson D, Doody R, Helme R ym. Donepezil in vascular dementia: a randomized, placebo-controlled study. Neurology 2003;61:479-86 «PMID: 12939421»PubMed
  176. Wilkinson DG, Passmore AP, Bullock R ym. A multinational, randomised, 12-week, comparative study of donepezil and rivastigmine in patients with mild to moderate Alzheimer's disease. Int J Clin Pract 2002;56:441-6 «PMID: 12166542»PubMed
  177. Winblad B, Engedal K, Soininen H ym. A 1-year, randomized, placebo-controlled study of donepezil in patients with mild to moderate AD. Neurology 2001;57:489-95 «PMID: 11502918»PubMed
  178. Winblad B, Gauthier S, Scinto L ym. Safety and efficacy of galantamine in subjects with mild cognitive impairment. Neurology 2008;70:2024-35 «PMID: 18322263»PubMed
  179. Winblad B, Kilander L, Eriksson S ym. Donepezil in patients with severe Alzheimer's disease: double-blind, parallel-group, placebo-controlled study. Lancet 2006;367:1057-65 «PMID: 16581404»PubMed
  180. Zhong KX, Tariot PN, Mintzer J ym. Quetiapine to treat agitation in dementia: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Curr Alzheimer Res 2007;4:81-93 «PMID: 17316169»PubMed
  181. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti 14. Vanhustyön keskusliitto 2006
  182. Birks J, Harvey RJ. Donepezil for dementia due to Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD001190 «PMID: 16437430»PubMed
  183. Feldman H, Gauthier S, Hecker J ym. A 24-week, randomized, double-blind study of donepezil in moderate to severe Alzheimer's disease. Neurology 2001;57:613-20 «PMID: 11524468»PubMed
  184. Birks J, Grimley Evans J. Ginkgo biloba for cognitive impairment and dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD003120 «PMID: 19160216»PubMed
  185. Olin J, Schneider L, Novit A ym. Hydergine for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD000359 «PMID: 11405961»PubMed
  186. Lonergan E, Luxenberg J. Valproate preparations for agitation in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD003945 «PMID: 19588348»PubMed