Käypä hoito

Aivoinfarkti ja TIA

Käypä hoito
1.11.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Aivoinfarkteista suurin osa on ehkäistävissä hoitamalla keskeiset riskitekijät: kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, eteisvärinä ja dyslipidemiat.
  • Sairastuneiden tutkimisella sairaalapäivystyksessä, tehokkaalla akuuttihoidolla, ilmeisten ja piilevien (erityisesti eteisvärinä ja diabetes) riskitekijöiden tunnistamisella sekä sekundaarisella ehkäisyllä ja kuntoutuksella voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta ja pienentää uusiutuvan aivoverenkiertohäiriön (AVH) riskiä.
  • Tärkeimmät hoidon lopputulosta parantavat tekijät ovat
    • ohimenevään AVH:öön viittaavien oireiden viiveetön diagnostiikka ja hoito
    • liuotushoito ja valtimonsisäinen hoito (trombektomia) siihen soveltuville potilaille
    • aivoinfarktin varhainen akuuttihoito siihen erikoistuneessa neurologisessa AVH-yksikössä
    • kaikille sairastuneille kuntoutustarpeen arviointi AVH-yksikössä
    • soveltuville potilaille kuntoutus, josta huolehtii moniammatilliseen kuntoutukseen erikoistunut yksikkö tai tiimi.

Tavoite

  • Suosituksella pyritään
    • vakiinnuttamaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia aivoinfarktin ehkäisy-, tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä ja siten vähentämään aivoinfarktin ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa vammaisuutta sekä inhimillistä ja taloudellista taakkaa
    • parantamaan ohimenevän iskeemisen AVH:n (TIA, transient ischemic attack) tunnistamista, välitöntä etiologista selvitystä ja prevention aloittamista ja siten ehkäisemään aivoinfarkteja.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhminä ovat lääkärit, hoitohenkilöstö, hätäkeskuspäivystäjät, ensihoito sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muut erityisammattiryhmät, jotka työskentelevät aivoinfarktin ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen parissa.

Määritelmiä ja aiheen rajaus

  • Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille.
  • Aivohalvaus (stroke) on perinteinen kliininen nimitys, joka tarkoittaa aivoinfarktin, aivojensisäisen verenvuodon (ICH), lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tai aivolaskimoiden tromboosin (sinustromboosi) aiheuttamaa aivotoimintojen häiriötä.
  • Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota.
  • TIA on aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva, jossa ei havaita pysyvää kudosvauriota ja joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2–15 minuuttia.
  • Tässä suosituksessa ei käsitellä aivojensisäistä verenvuotoa, lukinkalvonalaista verenvuotoa eikä sinustromboosia.
  • Osa viitatuista alkuperäisjulkaisuista perustuu kuitenkin aivohalvauspotilasaineistoihin, joissa aivoverenvuotoja ja aivoinfarkteja ei ole eritelty. Tästä syystä suosituksen tietyissä kohdissa on käytetty vaihtelevasti termejä aivohalvaus ja aivoinfarkti.

AVH:n ja sen hoidon taloudellinen merkitys

Epidemiologia

Ilmaantuvuus (insidenssi)

Esiintyvyys (prevalenssi)

Kuolleisuus

Aivoinfarktista toipuminen

Riskitekijät

Taulukko 1. Aivoinfarktin riskitekijöitä
10 riskitekijää selittää 90 % aivoinfarkteista väestötasolla «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30. OR, odds ratio (vetosuhde). PAR, population attributable risk (ylimääräosuus väestössä).
RiskitekijäHuomattavaaViitteet, näytönastekatsaukset ja lisätietoaineisto
Tekijät, joihin ei voida vaikuttaa
IkäRiski suurenee iän myötä. «Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifetime risk of stroke: estimates from the Framingham Study. Stroke 2006;37:345-50 »23, «Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The difference between acute coronary heart disease and ischaemic stroke risk with regard to gender and age in Finnish and Swedish populations. Int J Stroke 2010;»24
SukupuoliAlle 75-vuotiailla miehillä on kaksinkertainen riski naisiin verrattuna. «Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The difference between acute coronary heart disease and ischaemic stroke risk with regard to gender and age in Finnish and Swedish populations. Int J Stroke 2010;»24, «Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular trends in stroke incidence and mortality. The Framingham Study. Stroke 1992;23:1551-5 »25
Naiset sairastuvat iäkkäämpinä, ja riski on > 85-vuotiailla ≥ kuin miehillä. «Bushnell C, McCullough LD, Awad IA ym. Guidelines for the prevention of stroke in women: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Strok»26
PerinnöllisyysGeneettiset alttiustekijät eroavat aivoinfarktin eri etiologiaryhmissä. «Traylor M, Farrall M, Holliday EG ym. Genetic risk factors for ischaemic stroke and its subtypes (the METASTROKE collaboration): a meta-analysis of genome-wide association studies. Lancet Neurol 2012;»27, «Bevan S, Traylor M, Adib-Samii P ym. Genetic heritability of ischemic stroke and the contribution of previously reported candidate gene and genomewide associations. Stroke 2012;43:3161-7 »28
Etniset ominaisuudetAfroamerikkalaisilla on suurempi riski. «Howard G, Kissela BM, Kleindorfer DO ym. Differences in the role of black race and stroke risk factors for first vs. recurrent stroke. Neurology 2016;86:637-42 »29
Elintapatekijät
TupakointiRiski suurenee annosriippuvaisesti. «Tupakointi aivoinfarktin riskitekijänä»4, «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
Passiivinen tupakointi suurentaa riskiä. «Passiivinen tupakointi aivoinfarktin riskitekijänä»5, «Iribarren C, Darbinian J, Klatsky AL ym. Cohort study of exposure to environmental tobacco smoke and risk of first ischemic stroke and transient ischemic attack. Neuroepidemiology 2004;23:38-44 »31
Alkoholi Runsas alkoholinkäyttö suurentaa riskiä. «Alkoholin käyttö ja aivoinfarktiriski»6, «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumption and the risk of morbidity and mortality for different stroke types--a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2010;10:258 »32
Humalahakuiseen juomiseen liittyy suurentunut riski. «Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased stroke risk is related to a binge-drinking habit. Stroke 2008;39:3179-84 »33, «Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangover and the risk of stroke in middle-aged men. Acta Neurol Scand 2013;127:186-91 »34
Yli 30 annosta kuukaudessa suurentaa riskiä: OR 1,41 (99 %:n luottamusväli 1,09–1,82). «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
HuumeetHuumeiden käyttö suurentaa aivoinfarkti- ja aivoverenvuotoriskiä. «Esse K, Fossati-Bellani M, Traylor A ym. Epidemic of illicit drug use, mechanisms of action/addiction and stroke as a health hazard. Brain Behav 2011;1:44-54 »35, «Fonseca AC, Ferro JM. Drug abuse and stroke. Curr Neurol Neurosci Rep 2013;13:325 »36
LihavuusSuurentunut riski välittyy osin lihavuuteen liittyvien monien metabolisten haittojen kautta. «Liikapaino ja aivoinfarktiriski»7, «Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and sex-specific associations of obesity measures with ischemic stroke incidence in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) study. Stroke 2010;41:417»37, «Strazzullo P, D'Elia L, Cairella G ym. Excess body weight and incidence of stroke: meta-analysis of prospective studies with 2 million participants. Stroke 2010;41:e418-26 »38, «Emerging Risk Factors Collaboration, Wormser D, Kaptoge S ym. Separate and combined associations of body-mass index and abdominal adiposity with cardiovascular disease: collaborative analysis of 58 pr»39
Kasvava vyötärö-lantiosuhde (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,34 (99 %:n luottamusväli 1,10–1,64); PAR 26,0 % (99 %:n luottamusväli 17,7–36,5) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
RuokavalioSydämen ja verenkierron kannalta epäterveellinen ruokavalio (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,29 (99 %:n luottamusväli 1,06–1,57); PAR 17,3 % (99 %:n luottamusväli 9,4–29,6) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
Suolan runsas käyttöKäyttö nostaa verenpainetta ja suurentaa myös itsenäisesti aivohalvauksen vaaraa. «Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 »40, «Li XY, Cai XL, Bian PD ym. High salt intake and stroke: meta-analysis of the epidemiologic evidence. CNS Neurosci Ther 2012;18:691-701 »41
D-vitamiinin puutePieneen D-vitamiinin saantiin tai pitoisuuteen näyttää liittyvän suurentunut riski. «D-vitamiini ja aivoinfarktiriski»8
Vähäinen liikuntaLiikunta on aivoinfarktilta suojaava tekijä. «Liikunnan yhteys aivoinfarktin ilmaantuvuuteen»9
Kohtalaisen rasittavan tai rasittavan liikunnan harrastaminen yli 4 tuntia viikossa suojaa aivoinfarktilta: OR 0,68 (99 %:n luottamusväli 0,51–0,91); PAR 29,4 % (99 %:n luottamusväli 14,5–50,5). «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
Hormonien käyttöRiski suurenee 3 vuoden käytön jälkeen. «Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long term hormone therapy for perimenopausal and postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD004143 »42
Postmenopausaalinen hormonihoito suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiä suurentamatta kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä. «Postmenopausaalinen hormonihoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä lisäämättä kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä.»A
Runsasestrogeeniset ehkäisypillerit (yhdistelmävalmisteet) suurentavat aivoinfarktiriskiä. «Roach RE, Helmerhorst FM, Lijfering WM ym. Combined oral contraceptives: the risk of myocardial infarction and ischemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD011054 »43
Vähäinen endogeeninen testosteroniPienen testosteronitasopitoisuuden yhteys verisuonisairauksiin on ristiriitaista. «Su JJ, Park SK, Hsieh TM. The effect of testosterone on cardiovascular disease: a critical review of the literature. Am J Mens Health 2014;8:470-91 »44, «Srinath R, Hill Golden S, Carson KA ym. Endogenous testosterone and its relationship to preclinical and clinical measures of cardiovascular disease in the atherosclerosis risk in communities study. J »45
Matala koulutustaso ja huono sosioekonominen asema Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien sairastuvuus on suurempi. «Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33»46, «Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioeconomic differences in stroke incidence and prognosis under a universal healthcare system. Stroke 2009;40:2812-9 »47, «Li C, Hedblad B, Rosvall M ym. Stroke incidence, recurrence, and case-fatality in relation to socioeconomic position: a population-based study of middle-aged Swedish men and women. Stroke 2008;39:2191»48, «Andersen KK, Steding-Jessen M, Dalton SO ym. Socioeconomic position and incidence of ischemic stroke in Denmark 2003-2012. A nationwide hospital-based study. J Am Heart Assoc 2014;3: »49
Henkinen kuormitus Masennus suurentaa aivoinfarktiriskiä: OR 1,47 (99 %:n luottamusväli 1,19–1,83); PAR 6,8 % (99 %:n luottamusväli 3,9–11,4); HR 1,25 (99 %:n luottamusväli 1,11–1,40) meta-analyysissä. «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30, «Pan A, Sun Q, Okereke OI ym. Depression and risk of stroke morbidity and mortality: a meta-analysis and systematic review. JAMA 2011;306:1241-9 »50
Psykososiaalinen stressi sekä työstressi suurentavat aivoinfarktiriskiä: OR 1,30 (99 %:n luottamusväli 1,04–1,62); PAR 4,7 % (99 %:n luottamusväli 2,0–10,2); HR 1,40 (95 %:n luottamusväli 1,00–1,97); Sosioekonomisen aseman vakioinnin jälkeen työstressiin liittyy aivoinfarktiriski: RR 1,18 (95 %:n luottamusväli 1,0–1,39) meta-analyysissä. «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30, «Booth J, Connelly L, Lawrence M ym. Evidence of perceived psychosocial stress as a risk factor for stroke in adults: a meta-analysis. BMC Neurol 2015;15:233 »51, «Huang Y, Xu S, Hua J ym. Association between job strain and risk of incident stroke: A meta-analysis. Neurology 2015;85:1648-54 »52, «Fransson EI, Nyberg ST, Heikkilä K ym. Job strain and the risk of stroke: an individual-participant data meta-analysis. Stroke 2015;46:557-9 »53
Sairaudet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa (ks. suosituksen kohta Ehkäisy «»2)
Kohonnut verenpaineTärkein hoidettavissa oleva riskitekijä
20 mmHg korkeampaan systoliseen tai 10 mmHg korkeampaan diastoliseen verenpaineeseen liittyy keskimäärin aivohalvausriskin kaksinkertaistuminen. Suhde on nuorilla jyrkempi kuin vanhoilla. «Kohonnut verenpaine aivohalvauksen riskitekijänä»10, «Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 »54, «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet»56
Suhde säilyy aina tasolle 115/75 mmHg saakka. «Kohonnut verenpaine aivohalvauksen riskitekijänä»10, «Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 »54, «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet»56
Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg pienentää aivohalvausriskiä noin 35 %. «Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure and stroke: an overview of published reviews. Stroke 2004;35:776-85 »55
Diabetes
Veren glukoosipitoisuuden tiukka hallinta ei näytä pienentävän riskiä. Sen sijaan oheissairauksien hoito pienentää sitä. «Kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) diabeetikoilla.»A, «Statiinit ja gemfibrotsiili ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä diabeetikoilla.»A, «Hyperglykemian tehostetun pitkäaikaishoidon ei ole toistaiseksi voitu osoittaa vaikuttavan diabeetikoilla aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ehkäisevästi. Veren glukoosin tehokas hallinta on kuitenkin aiheellista, koska se vähentää diabeteksen mikrovaskulaarikomplikaatioita.»A, «Tutkimusnäyttö verihiutaleiden aggregaatiota estävien lääkkeiden hyödystä aivohalvauksen estossa diabeetikoilla on puutteellinen.»A
OR 1,60 (99 %:n luottamusväli 1,29–1,99); PAR 7,9 % (99 %:n luottamusväli 5,1–12,3) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
DyslipidemiaSuurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat kaikki aivoinfarktin riskitekijöitä. , «Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Whitlock G ym. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies »57, «Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels and the risk of ischemic stroke in women. Neurology 2007;68:556-62 »58, «Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective studies on the relationship between high-density lipoprotein cholesterol and cardiovascular risk: a systematic review. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009»59
ApoB:n suhde ApoA1:een (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,30 (99 %:n luottamusväli 1,01–1,67); PAR 35,2 % (99 %:n luottamusväli 25,5–46,5) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
Sydänsairaudet Eteisvärinä on tärkein yleisyytensä takia. Aivohalvausriski on 5–17-kertainen. «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11
Useat sydänsairaudet suurentavat embolisen aivohalvauksen riskiä. «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11
Sydänsairaudet (eteisvärinä, eteislepatus, aiempi sydäninfarkti, reumaattinen läppävika, keinoläppä): OR 2,74 (99 %:n luottamusväli 2,03–3,72); PAR 8,5 % (99 %:n luottamusväli 6,4–11,2) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 »30
KaulavaltimoahtaumaYli 65-vuotiaista yli 50 %:n ahtaumia on 5–10 %:lla, ja niihin liittyy vuosittainen 1–3 %:n aivoinfarktiriski. 60
Protromboottiset tilatErityisesti nuorilla aivoinfarktien taustalla voivat olla protromboottiset tilat. «Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt»12
MigreeniAurallinen migreeni suurentaa aivoinfarktiriskiä erityisesti nuorilla naisilla. «Spector JT, Kahn SR, Jones MR ym. Migraine headache and ischemic stroke risk: an updated meta-analysis. Am J Med 2010;123:612-24 »61
Kuorsaus ja uniapneaKuorsaus on aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä. Riski on 1–3-kertainen. «Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and stroke. Lancet Neurol 2004;3:333-42 »62
Uniapnean osoittaminen aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi on vaikeaa, koska molemmilla taudeilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä. «Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and stroke. Chest 2009;136:1668-77 »63
Suun periodontaaliset sairaudetPeriodontiitti ja hampaiden menetys suurentavat aivoinfarktiriskiä. «Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21:1155-61, e66-7 »64

Riskitekijöiden yhteisvaikutus

Oireet

  • Pääosa kaikista iskeemisistä aivoverenkiertohäiriöistä ilmaantuu akuutisti, ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa.
  • Oireet ja kuvantamislöydökset paikantuvat osapuilleen 80 %:ssa tapauksista karotisalueelle (etuverenkierto) ja 10–20 %:ssa vertebrobasilaarialueelle (takaverenkierto). Oireita voi olla samanaikaisesti myös usealta eri suonitusalueelta.
  • Iskeemisen aivoverenkiertohäiriön yleisimmät oireet esitetään taulukossa «Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita»2.
  • Seuraavat oireet ja löydökset eivät yksin esiintyessään yleensä ole AVH-oireita:
    • näön menetys tajunnan häiriön yhteydessä
    • molempien silmien määrittämätön näköhäiriö
    • huimaus, dysartrinen puhehäiriö, hitaasti kehittynyt kaikkien raajojen heikkous- tai tuntohäiriö, sensoristen oireiden asteittainen siirtyminen keholla, tajunnan häiriö, sekavuus, inkontinenssi ja alaraajojen pettäminen.
  • Etu- ja takaverenkierron häiriöihin viittaavat oireet esitellään lisätietoaineistossa «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00013»1, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00015»2.
Taulukko 2. Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita
1Vaikeus käsitellä, tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä
2 Puheentuoton motorinen häiriö (usein ”puheen puuromaisuus”) ilman kielellisiä ongelmia
Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita
Toispuolinen raajahalvaus (motorinen hemipareesi)
Suupielen roikkuminen (sentraalinen fasiaalipareesi)
Toispuolinen tunnon heikkenemä (sensorinen hemipareesi)
Puhehäiriö (afasia1, dysartria2)
Yhden silmän ohimenevä näön hämärtyminen tai sokeus (amaurosis fugax)
Näkökenttäpuutos (homonyymi hemianopia)
Huimaus, pahoinvointi, oksentelu
Nielemisvaikeus (dysfagia)
Kaksoiskuvat (diplopia)

Varhainen diagnostiikka

  • Akuuttidiagnostiikassa
    • selvitetään, onko kyseessä AVH vai ei
    • todetaan nopeasti potilaan soveltuminen tukkeutuneen valtimon rekanalisaatioon tähtääviin akuuttihoitoihin (ks. kohta Akuuttihoitomuodot «»3).
  • Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto erotetaan kuvantamistutkimuksilla erikoissairaanhoidon päivystyksessä.
  • Etiologinen selvittely aloitetaan yhtäaikaisesti akuuttivaiheen diagnostiikan kanssa.

Laboratoriotutkimukset

Ensivaiheen kuvantamistutkimukset erikoissairaanhoidossa

  • Tutkimuksilla pyritään ensi vaiheessa selvittämään, onko kyseessä kallonsisäinen verenvuoto vai iskeeminen AVH, ja selvittämään välitöntä hoitoarviota vaativat päävaltimoiden tukokset (ks. lisätietoa aiheesta «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13).
  • Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (ns. natiivi-TT) on nopeasti saatavilla oleva tutkimus, joka tehdään liuotusta harkittaessa potilaille heti. Sen avulla kallonsisäinen vuoto on luotettavasti suljettavissa pois.
    • TT-angiografia ja TT-perfuusiokuvaus ovat täydentäviä tutkimuksia, joilla selvitetään iskemia-alueen laajuus, arvioidaan pelastettavan kudosalueen laajuutta (penumbra) ja nähdään valtimotukoksen sijainti, ateroskleroottiset ahtaumat ja muut valtimopoikkeavuudet. Näitä tutkimuksia käytetään akuuttidiagnostiikassa erityisesti arvioitaessa soveltuvuutta valtimonsisäiseen (endovaskulaariseen) toimenpiteeseen.
  • Pään magneettikuvaus (MK) on tietokonetomografiaa herkempi menetelmä osoittamaan tuoreen iskemian erityisesti takakierron alueella ja arvioitaessa oireiden alkuajankohtaa, eikä se aiheuta säderasitusta.
    • Heikomman saatavuutensa vuoksi tutkimus ei useimmiten sovellu akuuttihoitoarvioon, mutta se tuottaa täsmällisempää tietoa oireiden alkuajankohdasta esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas on herätessään havainnut oireet.
  • Pään magneettikuvaus antaa keskeistä tietoa aivoinfarktin ja TIA:n etiologiasta erityisesti nuorilla potilailla, muutoin epäselvän etiologian jatkoselvittelyssä ja esimerkiksi aivojen pienten suonten taudin muutosten selvittelyssä.
  • Tutkimukseen voidaan yhdistää aivo- ja kaulavaltimoiden magneettiangiografia.
  • Kaulasuonten dopplerkaikukuvaus on laajasti saatavilla oleva tutkimus yhteisen tai sisemmän kaulavaltimon ahtauman tai tukoksen toteamiseksi. Tutkimuksella ei kuitenkaan saada riittävän kattavaa kuvaa nikamavaltimoiden tilanteesta.
  • Kaulavaltimon dissekaatiota epäiltäessä tutkimuksiksi soveltuvat kaulavaltimon TT-angiografia ja magneettiangiografia.
  • Keuhkojen röntgenkuva kuuluu ensivaiheen kuvantamistutkimuksiin, ja se antaa tietoa muun muassa sydämen koosta ja kompensaatiotilanteesta sekä mahdollisesta keuhkoinfektiosta (aspiraatio).
  • Ks. myös lisätietoa aiheesta «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13.

Aivoinfarktin ja TIA:n erotusdiagnostiikka

  • Anamneesin, kliinisen tutkimuksen, perusverikokeiden, EKG:n ja ensivaiheen kuvantamistutkimusten jälkeen saadaan yleensä suljetuksi pois muut erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat syyt.
  • Pään TT on tärkein yksittäinen kuvantamistutkimus.
  • MK on herkempi osoittamaan iskeemisen kudosmuutoksen senkin jälkeen, kun oire on jo väistynyt.
    • Likvoritutkimusta tarvitaan harvoin, yleensä vain subaraknoidaalivuodon (SAV) erotusdiagnostiikassa, jos TT-löydös ei ole diagnostinen.
    • EEG:tä tarvitaan harvoin, kun epäillään epileptistä kohtausoiretta.
  • Tarkemmat lisätutkimukset tehdään yleensä AVH-yksikössä tai neurologisessa yksikössä.
  • Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja esitetään taulukossa «Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja»3.
Taulukko 3. Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja
Neurologisia sairauksiaMuita sairauksia ja muita häiriöitä
Aivoverenvuoto (ICH)Sisäkorvan sairaudet
Lukinkalvonalainen vuoto (SAV)Hypoglykemia
Epiduraali- tai subduraalivuotoHyponatremia
SinustromboosiPaniikkihäiriö
AivovammaKonversio-oireisto
AivokasvainDelirium
EnkefaliittiWernicken enkefalopatia
Aivoabsessi
Epileptinen kohtausoireisto ja kohtauksenjälkeinen paralyysi
Migreeni (hemipleginen tai basilaarimigreeni)
Multippeliskleroosi
Selkäydinvaurio
Hermojuuri- tai ääreishermovaurio

Etiologia

Taulukko 4. Aivoinfarktin etiologisten alaryhmien jakautuminen niin sanotun TOAST-luokittelun mukaan kahdessa laajassa eurooppalaisessa sairaala-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa «Grau AJ, Weimar C, Buggle F ym. Risk factors, outcome, and treatment in subtypes of ischemic stroke: the German stroke data bank. Stroke 2001;32:2559-66 »69, «Putaala J, Metso AJ, Metso TM ym. Analysis of 1008 consecutive patients aged 15 to 49 with first-ever ischemic stroke: the Helsinki young stroke registry. Stroke 2009;40:1195-203 »70. Aivoinfarktin etiologia on iästä ja osin sukupuolesta riippuvainen. Miehillä esiintyy naisia useammin aivoinfarkteja suurten suonten ateroskleroosiin ja pienten suonten tautiin liittyvästi. Vanhemmilla potilailla ateroskleroosiin ja mikroangiopatiaan liittyvät mekanismit ja sydänperäinen embolisaatio erityisesti eteisvärinän pohjalta ovat tavallisia. Sen sijaan nuorilla esimerkiksi kaulavaltimoiden dissektoitumat, yhden geenivirheen sairaudet, vaskuliitit ja protromboottiset tilat ovat selvästi useammin etiologisena tekijänä.
Etiologinen tekijäOsuus kaikistaOsuus alle 50-vuotiailla
Suurten suonten ateroskleroosi21 %8 %
Sydänperäinen embolisaatio26 %20 %
Kallonsisäinen pienten suonten tauti21 %14 %
Muut (harvinaiset) etiologiset tekijät4 %25 %
Useita samanaikaisia syitä7 %2 %
Syy tuntematon (salasyntyinen)23 %31 %

Suurten suonten ateroskleroosi

  • Tutkimuksissa on saatu näyttö ateroskleroottisesta suurten suonten eli kaulavaltimoiden yli 50 %:n ahtaumasta tai tukoksesta tai kallonsisäisen suonen tukoksesta tai ahtaumasta.
    • Diagnoosi edellyttää kaulavaltimoiden kaikukuvausta tai muuta angiografista tutkimusta.
    • Ateroskleroosimuutoksen tulee olla relevantissa valtimossa oireisiin tai kuvantamistutkimuksessa nähtyyn infarktiin nähden.
    • Myös alle 50 %:n kaulavaltimoahtauma saattaa olla kliinisesti merkityksellinen (liikkuva trombi, ulseroitunut plakki).
    • Kallonsisäisessä valtimossa ateroskleroosimuutos saattaa sijaita keskisuuren valtimon haarautumiskohdassa ja voi olla vaikeasti kuvannettavissa nykymenetelmin.
  • Oireita ovat kliiniset kortikaaliset oireet, mukaan luettuina afasia, huomioimattomuus (neglect), tunnottomuus- tai raajahalvausoireisto tai takaverenkierron osalta aivorunkoalueen tai pikkuaivotoimintojen häiriö.
  • Aivojen kuvantamistutkimuksissa kortikaaliset tai pikkuaivoinfarktit ovat tyypillisesti läpimitaltaan TT-tutkimuksessa yli 1,5 cm ja diffuusiopainotteisessa MK:ssa yli 2,0 cm. Isoaivojen syvien nk. pienten suonten infarktit ja aivorunkoinfarktit ovat tätä pienempiä.
  • Aiempi saman suonitusalueen TIA-oire tukee vahvasti ateroskleroottista etiologiaa.
  • Ateroskleroosiin liittyvän iskeemisen AVH:n suuren uusiutumisriskin (15–20 %) vuoksi «Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and predictors of early risk of recurrence after transient ischemic attack with respect to etiologic subtypes. Stroke 2007;38:3225-9 »71 on tärkeää löytää leikkausta vaativat kaulavaltimoahtaumat ja hoitaa ne viiveettä.

Sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio

Aivojen pienten suonten tauti

  • Aivojen pienten suonten taudiksi kutsutaan niin sanottua lakunaarista, suppeaa neurologista oireistoa ilman kortikaalisia lisäoireita.
  • Anamnestinen tieto kohonneesta verenpaineesta tai diabeteksesta tukee diagnoosia.
  • Aivojen TT-kuvantamislöydös saattaa olla normaali, tai siinä voidaan osoittaa oireisiin sopiva basaalitumakealueen, aivorunko- tai subkortikaalinen aivoinfarkti, jonka poikkimitta on ≤ 1,5 cm.
  • Lisäksi voidaan todeta muun muassa aivojen valkean aineen leukoaraioosimuutoksia ja vanhoja lakunaarisia infarkteja.
  • Aivojen MK:lla saadaan huomattavasti kattavammin tietoa epäillystä aivojen pienten suonten taudista ja osoitetuksi tuore infarktimuutos. MK:ssa diagnoosia tukevat TT:tä huomattavasti herkemmin nähtävät valkean aineen hyperintensiteettimuutokset, vanhat lakunainfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot sekä aivoatrofia. Tuore pienten suonten tukokseen viittaava infarkti diffuusiopainotteisessa MK:ssa voi olla poikkimitaltaan ≤ 2,0 cm ja kroonisessa vaiheessa ≤ 1,5 cm «Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12:822-38 »76.
  • Diagnoosi edellyttää merkittävän valtimoahtauman ja sydänperäisten syiden sulkemista pois. Samalla potilaalla voi olla sekä aivojen pienten suonten tauti että muusta syystä aiheutuva akuutti AVH.
  • Pienten suonten tauti on äkillisten aivoverenkiertohäiriöoireiden lisäksi yhteydessä muistisairauksiin ja yleiseen toimintakyvyn heikkenemiseen.

Muut etiologiset tekijät

  • Etiologisena tekijänä voi olla muu tunnistettu harvinainen syy, kuten kaulavaltimon dissekaatio, aivovaltimoiden vaskuliitti, aivovaltimoiden vasokonstriktio-oireyhtymä, pahanlaatuinen kasvain, hyytymishäiriöt ja harvinaiset monogeeniset sairaudet «Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt»12.
  • Hyytymishäiriöiden selvittelyä on harkittava, kun kyseessä on alle 50-vuotias potilas, jolla aivoinfarktin syy on jäänyt epäselväksi muiden etiologisten tutkimusten jälkeen. Hoidosta ks. kohta Antikoagulaatiohoito (AK-hoito) «»4.

Salasyntyiseksi jäävä TIA tai aivoinfarkti

Sairaalahoito

Ensihoito

  • Jos potilaalla on akuuttiin AVH:öön viittaavia oireita, soitetaan heti yleiseen hätänumeroon 112, vaikka oireet korjaantuisivatkin (TIA).
  • Ensihoidon henkilöstön (hätäkeskuspäivystäjät, sairaankuljettajat ja muu ensihoidon henkilöstö) käyttämä standardoitu "neurostatus" parantaa aivohalvauspotilaiden varhaistunnistusta «Standardoitu neurostatus ja AVH:n varhaisdiagnostiikka»17, jolloin pyritään toteamaan
    • puhehäiriö ("Sanokaa nimenne.")
    • yläraajan hemipareesi ("Nostakaa molemmat kätenne.")
    • kasvohalvaus ("Irvistäkää.").
  • Kiireellinen ambulanssikuljetus akuuttisairaalan päivystyspoliklinikkaan (ei avoterveydenhuollon yksikköön) nopeuttaa ratkaisevasti AVH-potilaiden hoidon aloittamista «Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan»18.
  • Ensihoidossa käytetään akuutin AVH:n koodia (706). Ensihoito ennen sairaalaa on oireenmukaista, ja sen tavoitteena on ehkäistä hypoksia (hapenpuute), hypoventilaatio (hiilidioksidiretentio) ja aspiraatio «Akuutti hoito kentällä (sairaalan ulkopuolella)»19.
  • Asetetaan potilas vuodelepoon ja aloitetaan nestehoito.
  • Estetään aspiraatio: ei anneta mitään suun kautta.
  • Rekanalisaatiohoitoa harkittaessa ambulanssikuljetus on erityisen kiireellinen. Vastaanottavaan päivystysyksikköön on annettava ennakkoilmoitus potilaasta «Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan»18.

Päivystys- tai ensiapupoliklinikka

  • Standardoidun "neurostatuksen" suuri herkkyys (sensitiivisyys) sairaalan ulkopuolella tapahtuvaan AVH:n tunnistamiseen mutta pieni tarkkuus (spesifisyys) edellyttää neurologian erikoisalan asiantuntemusta (neurologian erikoisalan päivystys tai videoavusteinen neurologin telekonsultaatio) sairaalavaiheen vaatiman spesifisen diagnoosin varmentamiseksi ja rekanalisaatiohoitojen (trombolyysi ja mekaaninen trombektomia) turvalliseksi kohdistamiseksi vain hoitoon soveltuville potilaille «Standardoitu neurostatus ja AVH:n varhaisdiagnostiikka»17.
  • AVH:tä muistuttavien akuuttisairauksien osuus liuotushoidon saaneiden joukossa näyttää olevan pienempi, kun ensivaiheen diagnoosista vastaa neurologi. Laskimonsisäisen liuotushoidon komplikaatiot AVH:tä muistuttavissa sairauksissa ovat kuitenkin tällöin harvinaisia, eikä sellaisen epäily tai pelko saa viivästyttää asianmukaisen hoidon aloitusta aivoinfarktiepäilyssä «Akuutin aivoinfarktin erotusdiagnoosin osuvuus päivystyspoliklinikalla: neurologi vs akuuttilääkäri»20.
  • Tavoitteina on
    • täydentää anamneesi
    • varmistaa ja täsmentää diagnoosi (aivoparenkyymin ja aivoverisuoniston tila)
    • käynnistää rekanalisaatiohoito
    • rajoittaa syntyvän infarktin kokoa
    • ehkäistä tai vähentää aivoödeemaa ja kallonsisäisen paineen kohoamista
    • vähentää komplikaatioita.
  • Vitaalitoimintojen hoitona ovat
    • normoventilaation ja riittävän happeutumisen varmistaminen
    • hypotension hoito
    • veren happikyllästeisyyden (SaO2), verenpaineen ja sykkeen, hengitystaajuuden ja tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko) jatkuva seuranta
    • happilisä yli 2 l/min SaO2:n mukaan
    • intuboidulla potilaalla uloshengityksen hiilidioksidiosapaineen seuranta (EtCO2) ja nenä-mahaletku
    • immobilisaatio, pään ja ylävartalon kohoasento.
  • Verenpainetta ei yleensä tule alentaa, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart associa»79.
  • Kehon lämpötilaa ja glukoosipitoisuutta koskevista hoitoperiaatteista ks. kohta Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito «»5.
  • Ks. myös lisätietoa aiheesta «AVH-potilaan seuranta akuuttihoidossa»21.
  • Aloitetaan varhainen lääkkeellinen sekundaaripreventio (ks. kohta Ehkäisy «»2).

Akuuttihoitomuodot

Laskimonsisäinen liuotushoito

Aiheet

Keskeisimmät vasta-aiheet

  • Vasta-aiheita ovat
    • kallonsisäinen verenvuoto
    • aktiivinen verenvuoto tai lisääntynyt vuotoalttius, kuten hoitoalueella oleva antikoagulaatio, hallitsematon hypertensio, äskettäiset (alle 2 viikkoa aiemmin tehdyt) suuret kirurgiset toimenpiteet, aiempi aivoverenvuoto ja aiempi SAV (ellei aneurysmaa ole hoidettu)
    • laaja-alaiseksi kehittynyt aivoinfarkti
    • oireiden alkamisajankohdan epäselvyys.
  • Yksityiskohtainen vasta-aiheluettelo: ks. Lääkärin tietokannat, sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmat, ohje Aivoinfarktin trombolyysihoito «»12.

Laskimonsisäisen liuotushoidon toteutus

Valtimonsisäiset hoidot

  • Laskimonsisäisen liuotushoidon lisäksi tai sen ollessa vasta-aiheinen harkitaan suurten aivovaltimoiden tukoksissa valtimonsisäisiä hoitomuotoja.
  • Hoito on syytä keskittää aivovaltimoiden sisäisiin toimenpiteisiin erikoistuneisiin yksiköihin.
  • Hoito tulee pääsääntöisesti aloittaa 6 tunnin kuluessa oireiden alusta.
  • Potilasvalinnassa voidaan käyttää aivojen kuvantamisen menetelmiä, joilla pystytään arvioimaan pelastettavissa olevan iskeemisen kudoksen laajuus (TT- tai magneettiperfuusiotutkimukset) «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13.

Mekaaninen rekanalisaatiohoito (trombektomia)

Valtimonsisäinen liuotushoito

Etälääketiede (telestroke)

Aivoinfarktiödeeman neurokirurginen hoito

AVH-yksikkö (stroke unit)

Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito

Taulukko 5. Aivoinfarktipotilaan ehkäistävissä olevat komplikaatiot ja niiden hoito
KomplikaatioHoitoon liittyvä lisätietoaineisto
Hengitys- ja keuhkokomplikaatiot «AVH-potilaan hengitys- ja keuhkokomplikaatioiden ehkäisy akuutissa vaiheessa»33
Kohonnut verenpaine «AVH-potilaan kohonnut verenpaine ja sen hoito akuutissa vaiheessa»28
Hyperglykemia «Suonensisäisellä hyperglykemian insuliinihoidolla ei ole osoitettu voitavan parantaa aivoinfarktipotilaan toipumisennustetta verrattuna tavanomaiseen hyperglykemian hoitoon.»C
Kuume «Kohonneen kehon lämpötilan lääkehoidon tai kehon viilennyksen mahdollisesta vaikutuksesta potilaan toipumiseen ei vielä ole käytettävissä riittävää tutkimusnäyttöä.»D
Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine «Laajassa keskiaivovaltimoalueen infarktissa hemikraniektomia vähentää kuolleisuutta.»A, «Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»26
Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt «Neste- ja elektrolyyttitasapaino sekä niiden häiriöiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»34
Ravitsemushäiriöt ja nieleminen «Ravitsemus aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»35
Immobilisaation ja mobilisaation haitat «Immobilisaatio ja mobilisaatio aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»36
Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio «Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»2
Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi «Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»31
Delirium «Delirium aivoverenvuotohäiriön akuutissa vaiheessa»37
Muut hoidettavat häiriöt «Muita aivoverenkiertohäiriön akuutin vaiheen hoidon näkökohtia»38

Ohimenevä iskeeminen kohtaus eli TIA

Erikoissairaanhoitoon lähettäminen

  • Päivystystapaukset:
    • Potilaan TIA-kohtauksesta on kulunut enintään 2 viikkoa, vaikka oireet olisivat jo täysin korjaantuneet.
  • Ajanvarauslähete:
    • Oireista on kulunut yli 2 viikkoa.
    • Sekundaaripreventio aloitetaan heti (ks. kohta Ehkäisy «»2).

TIA:n jälkeinen aivoinfarktiriski

Taulukko 6. TIA:n jälkeisen aivoinfarktin riskin arviointi ABCD2-pisteytyksellä
Oire/löydös/riskitekijäPisteet
A Ikä ≥ 60 vuotta1
B Verenpaine: systolinen ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg 1
C Toispuolinen raajaheikkous
C Puhehäiriö ilman raajaoiretta
2
1
D TIA:n kesto ≥ 60 min
10–59 min
2
1
D Diabetes1

Diagnoosi

TIA:n hoito

Ehkäisy

  • Seuraavissa kappaleissa käsitellään sekä primaari- että sekundaariehkäisyä.
  • Ehkäisyn hoitoperiaatteet ovat aivoinfarktissa ja TIA:ssa yhtenevät.

Verihiutale-estäjähoito primaaripreventiossa

Verihiutale-estäjähoito sekundaaripreventiossa

Hoidon aloitus

Asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmä

Klopidogreeli

Asetyylisalisyylihappo

Hoidon aloitus erityistilanteissa

Hoito tukostapahtuman uusiutuessa

  • Jos aivoinfarkti tai TIA-kohtaukset uusiutuvat, on arvioitava uudelleen tapahtuman etiologia.
    • Esimerkiksi eteisvärinäpotilaalla antikoagulaatiohoidon aikana tullut AVH voi johtua oireisesta kaulavaltimoahtaumasta tai aivojen pienten suonten taudista.
  • Tarpeelliset tutkimukset on suoritettava ennen uuden lääkehoidon aloitusta, niin että huomioidaan erityisesti tavallisten alidiagnosoitujen tilojen (esim. kohtauksittainen eteisvärinä ja aortan ateroskleroosi) mahdollisuus.
  • Muiden riskitekijöiden hoito on selvitettävä.
  • Käytettävissä ei ole tutkimuksia, joissa olisi selvitetty toissijaista hoitovaihtoehtoa.
  • Jos potilaalla on ollut käytössä pelkkä ASA, estohoitoa voidaan tehostaa lisäämällä lääkitykseen dipyridamoli tai vaihtamalla ASA klopidogreeliin.
    • Koska antitromboottisen hoidon teho AVH:n estossa on joka tapauksessa rajallinen, ei ole perusteita vaihtaa rutiininomaisesti lääkitystä.
    • Jos lääkitystä kuitenkin halutaan vaihtaa, ratkaisut on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella.
  • Valikoitumattomassa potilasryhmässä antitromboottisen hoidon vaihtamisesta antikoagulaatiohoitoon ei ole näyttöä.

Kohonnut verenpaine

Elintapamuutokset

  • Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito käsittävät aina elintapamuutokset, joista keskeisiä ovat
    • suolarajoitus
    • enintään kohtuullinen alkoholinkäyttö
    • laihdutus ja painonhallinta
    • terveellinen ravinto
    • säännöllinen liikunta
    • tupakoimattomuus
    • liiallisen stressin välttäminen.

Lääkehoidon hyöty

Lääkehoidon aiheet

  • Lääkehoito aloitetaan primaaripreventiossa, jos verenpaine pysyy elintapahoidosta huolimatta kohonneena.
    • Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on ≥ 160 mmHg tai diastolinen paine ≥ 100 mmHg. Painetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
    • Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on 140–159 mmHg tai diastolinen verenpaine 90–99 mmHg, ja kotimittausten tai vuorokausirekisteröinnin perusteella verenpaine on kohonnut.
    • Kotimittauksissa vastaanottomittausten arvoja 140/90 mmHg vastaa 135/85 mmHg.
    • Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»5.

Verenpaineen hoidon tavoitteet

Lääkkeen valinta

Dyslipidemia

  • Dyslipidemian hoidolla voidaan estää tehokkaasti ateroskleroosin komplikaatioita.
  • Hoidon keskeinen tavoite on pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta.
  • Pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat ensisijaisesti riskinarvioinnin välineitä eivätkä lääkehoidon kohteita. Valtimoiden terveyttä edistävät elintavat (tupakoimattomuus, liikunta, pyrkimys normaalipainoon ja terveellinen ravinto) vaikuttavat edullisesti HDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvoihin.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»13.

Dyslipidemian hoitotavoitteet

  • Väestötason primaarisessa ehkäisyssä pyritään elämäntapakeinoin seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuteen alle 5 mmol/l ja LDL-kolesteroliarvoon alle 3 mmol/l.
  • Dyslipidemian hoitotavoitteet määräytyvät riskin suuruuden mukaan (ks. Riskitekijöiden yhteisvaikutus «»8):
    • pieni ja kohtalainen riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 3 mmol/l
    • suuri riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 2,5 mmol/l
    • hyvin suuri riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 1,8 mmol/l.
  • Hoitokeinoina käytetään aina elämäntapahoitoa ja harkinnan mukaan lisäksi lääkehoitoa (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»13).

Elintapamuutokset

Lääkehoito

Diabetes

Liikapaino ja lihavuus

Hormonihoito

Hyytymishäiriöt

Sydänperäiset aivoemboliat

Eteisvärinä

Tekoläppä

Avoin soikea aukko

Kaulavaltimoahtauma

Leikkaustarpeen toteaminen

Kuvantamistutkimukset

Kaulavaltimokirurgian aiheet

Kirurgian rajoitukset

Suonensisäiset toimenpiteet

Varhaisvaiheen kuntoutus

Kuntoutusarvio

  • Aivoinfarktipotilaan kuntoutuspolku:
    • Kuntoutusarvio tehdään ensimmäisen viikon kuluessa tai potilaan kokonaistilan salliessa.
    • Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään arvio fyysisen, kognitiivisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tarpeesta.
    • Arvio siitä, kuka hyötyy kuntoutuksesta, edellyttää moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöllistä arviota.
    • Todettu kuntoutustarve ja kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä hoidosta vastaavan yksikön, moniammatillisen työryhmän, potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
    • Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat AVH-yhdyshenkilöinä sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon kanssa. Heillä on keskeinen rooli niin hoito- ja kuntoutuspolun alkuvaiheessa kuin hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisen seurannassa.
    • Työkyvyn arvioinnissa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä työterveyshuollon, Kelan ja vakuutuslaitosten kanssa.

Moniammatillinen kuntoutusyksikkö

Asentohoito

Aktiivinen kuntoutus

Kuntoutuksen hyödyn arviointi

Terapiamuodot

Fysioterapia

Toimintaterapia

  • Toimintaterapian tarkoitus on sekä tukea että edistää mahdollisuuksia toimia itsenäisesti arjen tehtävissä tai työssä.
  • Toimintaterapeutit ja fysioterapeutit käyttävät osin samoja menetelmiä. Toimintaterapian menetelmiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa on raportoitu muun muassa tehtäväkeskeinen toistoharjoittelu, käden tehostetun käytön kuntoutus, mielikuvaharjoittelu, virtuaalitodellisuudessa harjoittelu, peiliterapia, toiminnan havainnointi ja voimaharjoittelu «Toimintaterapia aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa»46.  

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Myöhäisvaiheen kuntoutus

Terapiamuodot

Fysioterapia

Toimintaterapia

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Sosiaalisen osallistumisen tukeminen

Lääkehoito kuntoutuksessa

Apuvälineiden käyttö

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen masennus

Masennuksen lääkehoito

Aivoinfarkti ja ajokyky

  • Arvio ajokyvystä ajoluvan palauttamiseksi tehdään kuntoutumisen edistyessä kuntoutustyöryhmän sopivaksi katsomana ajankohtana.
    • Neuropsykologinen tutkimus voi olla hyödyllinen
    • Vapaamuotoisessa terveysperusteisessa ajokyvyn testauksessa lääkäri pyytää liikenneopettajan lausunnon ajokyvyn arvion tueksi.
  • Ks. Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille. Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) 3.2.2016, www «http://www.trafi.fi/tieliikenne/ajoterveysohjeet_laakarille»13.
  • Tämä ohje astui voimaan 1.1.2016 ja korvasi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) 10.6.2013 antaman ohjeen Ajoterveysohjeet lääkäreille.
  • Ryhmän 2 kuljettajien terveysvaatimukset ovat oleellisesti tiukemmat kuin ryhmän 1.
  • Lääkärin on 1.1.2016 alkaen tullut ilmoittaa ajoterveydentilan heikentymisestä poliisille aina silloin, kun ajokyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään 6 kuukautta. Ajokieltoajoista aivoinfarkti- ja TIA-potilailla ks. www «http://www.trafi.fi/tieliikenne/ajoterveysohjeet_laakarille»13.

Pitkäaikaisseuranta

  • Lääketieteelliseen jatkohoitoon kuuluvat
    • kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja dyslipidemian hoidon seuranta
    • piilevien sairauksien (erityisesti diabetes, heikentynyt glukoosinsieto ja kohtauksittainen eteisvärinä) etsiminen
    • sekundaaripreventiosta huolehtiminen (ks. kohta Ehkäisy «»2)
    • antikoagulaatiohoidon säännöllinen seuranta: vuotoriskin arviointi, munuaisten toimintakokeet ja verenkuva sekä INR-määritys varfariinihoidossa.
  • Vuonna 2007 alle puolet aivoinfarktin jälkeen kotiin päässeistä käytti suositeltua sekundaaripreventiota: statiinia, verenpainelääkettä ja tehokasta antitromboottia (varfariinia, klopidogreelia tai ASAn ja dipyridamolin yhdistelmää) «Meretoja A, Roine RO, Kaste M ym. Stroke monitoring on a national level: PERFECT Stroke, a comprehensive, registry-linkage stroke database in Finland. Stroke 2010;41:2239-46 »10.
  • Sairastuneille, joilla ei ole todettu diabetesta, tulisi akuuttivaiheen jälkeen tehdä oraalinen glukoosirasituskoe «AVH:n sairastaneilla tulee aktiivisesti seuloa diabetesta oraalisella glukoosirasituskokeella.»A.
    • Aivoinfarktin ja TIA:n sairastaneista noin kolmasosalla todetaan diabetes ja toisella kolmasosalla heikentynyt glukoosinsieto (IGT).
  • Aivoinfarktin sairastaneet, joille on jäänyt pysyvä haitta, ovat erityisen suuren riskin potilaita.
    • Heillä on suurentunut uusien verenkiertosairauksien riski, ja he ovat alttiita masennukseen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen.
  • Sairastuneille, joilla on pysyvä haitta, suositetaan loppuelämän jatkuvaa säännöllistä – vähintään vuosittaista – seurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia sekä arvion mukaan toteutettavia kuntoutustoimia.
  • Seuranta voidaan toteuttaa kullekin potilaalle sopivimmalla tavalla. Seuranta ei aina vaadi lääkärin vastaanottokäyntiä, vaan siitä voi huolehtia myös muun terveydenhuollon ammattihenkilö. Seurannan yhteydessä on kiinnitettävä huomiota riskitekijöihin ja niiden hoidon toteutumiseen, toimintakykyyn ja kuntoutustarpeen arviointiin.
    • Vastuu tämän järjestämisestä on perusterveydenhuollolla.
  • Tarvittaessa on konsultoitava moniammatillista, kuntoutukseen perehtynyttä yksikköä tai työryhmää.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Aivoinfarkti ja TIA -suosituksen historiatiedot «Aivoinfarkti ja TIA, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»56

Puheenjohtaja:

Perttu J. Lindsberg, neurologian professori, osastonylilääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Kokoava kirjoittaja:

Tiina Sairanen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Jäsenet:

Sinikka Hiekkala, FT, neurologisen kuntoutuksen dosentti, tutkimusjohtaja; Invalidiliitto

Juha Huhtakangas, LT, neurologian erikoislääkäri; OYS:n neurologian klinikka

Pekka Jäkälä, professori, johtaja; KYS Neurokeskus

Laura Koso, yleislääketieteen erikoislääkäri; Espoon sairaala

Heikki Numminen, neurologian dosentti, ylilääkäri; TAYS

Erja Poutiainen, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava tutkija; Kuntoutussäätiö

Jukka Putaala, dosentti, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Mikko Syvänne, professori, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, kardiologian erikoislääkäri; Suomen Sydänliitto ry

Pirkka Vikatmaa, LT, verisuonikirurgian dosentti; HYKS vatsakeskus

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntijat:

Minna Hissa, puheterapeutti; HUS/HYKS, Pää- ja kaulakeskus/puheterapia

Olli Häppölä, dosentti, erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Hannu Manninen, toimenpideradiologian professori, ylilääkäri, kliininen radiologia; KYS

Risto O. Roine, neurologian professori, LKT, toimialuejohtaja; TYKS:n neurotoimialue ja Turun yliopisto

Juhani Sivenius, neurologian emeritusprofessori; Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ritva Vanninen, professori, kliininen radiologia; KYS Kuvantamiskeskus

Heli Äikäs, vastaava puheterapeutti; HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue

Sidonnaisuudet

Perttu J. Lindsberg: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Tiina Sairanen: Apuraha (Maire Taposen säätiö), Asiantuntijapalkkio (Boehringer Ingelheim Inc), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Orion Pharma ja TEVA (2015), Allergan Norden Ab ja Biogen Idec (2016)). Suomen Neurologisen Yhdistyksen aivoverenkiertohäiriö (AVH)- jaoksen sihteeri vuodesta 2009-

Sinikka Hiekkala: Luentopalkkio (Jyväskylän yliopisto). Toimii tutkimusjohtajana Invalidiliitossa, jonka Validia -palveluissa tuotetaan kuntoutuspalveluita.

Juha Huhtakangas: Apuraha (Suomen Akatemia), Asiantuntijapalkkio (Boehringer Ingelheim Finland Oy, Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab ), Luentopalkkio (Bayer Oy, Boehringer Ingelheim Finland Oy, Raahen sairaala, Suomalainen lääkäriseura Duodecim), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab , Pfizer), Muu palkkio (ResMed)

Pekka Jäkälä: Ei sidonnaisuuksia

Laura Koso: Ei sidonnaisuuksia

Heikki Numminen: Apuraha (Suomen Akatemia), Asiantuntijapalkkio (Bristol-Myers Squibb)

Erja Poutiainen: Ei sidonnaisuuksia

Jukka Putaala: Apuraha (HUS-VTR, Suomen Akatemia, Suomen Lääketieteen säätiö), Asiantuntijapalkkio (BMS-Pfizer, Boehringer-Ingelheim, Medtronic, St. Jude Medical), Luentopalkkio (BMS-Pfizer, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Orion Pharma, St. Jude Medical)

Mikko Syvänne: Asiantuntijapalkkio (Amgen, Bayer, Bristol-Myers Squibb/Astra Zeneca, Chiesi Pharma , Leiras/Takeda, Lundbeck, Orion, Pfizer, Recallmed), Luentopalkkio (Amgen, Kansan raamattuseura, Laurea AMK, Mediuutiset, Novartis, Novo Nordisk, Tampereen lääkäripäivät), Osakeomistus (Remote Analysis Oy). Toimii maksullisia tutkimuslausuntoja antavana asiantuntijalääkärinä ja konsulttina Remote Analysis Oy:n verenpaineen vuorokausirekisteröinneissä.

Pirkka Vikatmaa: Luentopalkkio (Lääkäripäivät), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (CVRx)

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Aivoinfarkti ja TIA (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Luengo-Fernandez R, Gray AM, Rothwell PM. Costs of stroke using patient-level data: a critical review of the literature. Stroke 2009;40:e18-23 «PMID: 19109540»PubMed
  2. Meretoja A, Kaste M, Roine RO ym. Direct costs of patients with stroke can be continuously monitored on a national level: performance, effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke (PERFECT Stroke) Database in Finland. Stroke 2011;42:2007-12 «PMID: 21527757»PubMed
  3. Meretoja A. [Stroke--an expensive public health issue in Finland]. Duodecim 2012;128:139-46 «PMID: 22372069»PubMed
  4. Dawson J, Lees JS, Chang TP ym. Association between disability measures and healthcare costs after initial treatment for acute stroke. Stroke 2007;38:1893-8 «PMID: 17446431»PubMed
  5. Luengo-Fernandez R, Gray AM, Rothwell PM. Effect of urgent treatment for transient ischaemic attack and minor stroke on disability and hospital costs (EXPRESS study): a prospective population-based sequential comparison. Lancet Neurol 2009;8:235-43 «PMID: 19200786»PubMed
  6. Feigin VL, Forouzanfar MH, Krishnamurthi R ym. Global and regional burden of stroke during 1990-2010: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2014;383:245-54 «PMID: 24449944»PubMed
  7. Fanning JP, Wong AA, Fraser JF. The epidemiology of silent brain infarction: a systematic review of population-based cohorts. BMC Med 2014;12:119 «PMID: 25012298»PubMed
  8. Kissela BM, Khoury JC, Alwell K ym. Age at stroke: temporal trends in stroke incidence in a large, biracial population. Neurology 2012;79:1781-7 «PMID: 23054237»PubMed
  9. Béjot Y, Daubail B, Jacquin A ym. Trends in the incidence of ischaemic stroke in young adults between 1985 and 2011: the Dijon Stroke Registry. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014;85:509-13 «PMID: 24249786»PubMed
  10. Meretoja A, Roine RO, Kaste M ym. Stroke monitoring on a national level: PERFECT Stroke, a comprehensive, registry-linkage stroke database in Finland. Stroke 2010;41:2239-46 «PMID: 20798363»PubMed
  11. Feigin VL, Lawes CM, Bennett DA ym. Stroke epidemiology: a review of population-based studies of incidence, prevalence, and case-fatality in the late 20th century. Lancet Neurol 2003;2:43-53 «PMID: 12849300»PubMed
  12. GBD 2013 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national age-sex specific all-cause and cause-specific mortality for 240 causes of death, 1990-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2015;385:117-71 «PMID: 25530442»PubMed
  13. Hong KS, Kang DW, Koo JS ym. Impact of neurological and medical complications on 3-month outcomes in acute ischaemic stroke. Eur J Neurol 2008;15:1324-31 «PMID: 19049549»PubMed
  14. Hankey GJ, Jamrozik K, Broadhurst RJ ym. Five-year survival after first-ever stroke and related prognostic factors in the Perth Community Stroke Study. Stroke 2000;31:2080-6 «PMID: 10978033»PubMed
  15. Aarnio K, Haapaniemi E, Melkas S ym. Long-term mortality after first-ever and recurrent stroke in young adults. Stroke 2014;45:2670-6 «PMID: 25061076»PubMed
  16. Rutten-Jacobs LC, Arntz RM, Maaijwee NA ym. Long-term mortality after stroke among adults aged 18 to 50 years. JAMA 2013;309:1136-44 «PMID: 23512060»PubMed
  17. Asplund K, Stegmayr B, Peltonen M. From the twentieth to the twenty-first century: a public health perspective on stroke. Kirjassa: Ginsberg MD, Bogousslavsky J, toim. Cerebrovascular Disease Pathophysiology, Diagnosis, and Management. Malden, Mass: Blackwell Science 1998;2:chap 64
  18. Mustanoja S, Meretoja A, Putaala J ym. Outcome by stroke etiology in patients receiving thrombolytic treatment: descriptive subtype analysis. Stroke 2011;42:102-6 «PMID: 21106955»PubMed
  19. Ovbiagele B, Saver JL. Day-90 acute ischemic stroke outcomes can be derived from early functional activity level. Cerebrovasc Dis 2010;29:50-6 «PMID: 19893312»PubMed
  20. Magalhães R, Abreu P, Correia M ym. Functional status three months after the first ischemic stroke is associated with long-term outcome: data from a community-based cohort. Cerebrovasc Dis 2014;38:46-54 «PMID: 25226861»PubMed
  21. Nijland RH, van Wegen EE, Harmeling-van der Wel BC ym. Presence of finger extension and shoulder abduction within 72 hours after stroke predicts functional recovery: early prediction of functional outcome after stroke: the EPOS cohort study. Stroke 2010;41:745-50 «PMID: 20167916»PubMed
  22. Kauranen T, Turunen K, Laari S ym. The severity of cognitive deficits predicts return to work after a first-ever ischaemic stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84:316-21 «PMID: 22952327»PubMed
  23. Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifetime risk of stroke: estimates from the Framingham Study. Stroke 2006;37:345-50 «PMID: 16397184»PubMed
  24. Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The difference between acute coronary heart disease and ischaemic stroke risk with regard to gender and age in Finnish and Swedish populations. Int J Stroke 2010;5:152-6 «PMID: 20536610»PubMed
  25. Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular trends in stroke incidence and mortality. The Framingham Study. Stroke 1992;23:1551-5 «PMID: 1440701»PubMed
  26. Bushnell C, McCullough LD, Awad IA ym. Guidelines for the prevention of stroke in women: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2014;45:1545-88 «PMID: 24503673»PubMed
  27. Traylor M, Farrall M, Holliday EG ym. Genetic risk factors for ischaemic stroke and its subtypes (the METASTROKE collaboration): a meta-analysis of genome-wide association studies. Lancet Neurol 2012;11:951-62 «PMID: 23041239»PubMed
  28. Bevan S, Traylor M, Adib-Samii P ym. Genetic heritability of ischemic stroke and the contribution of previously reported candidate gene and genomewide associations. Stroke 2012;43:3161-7 «PMID: 23042660»PubMed
  29. Howard G, Kissela BM, Kleindorfer DO ym. Differences in the role of black race and stroke risk factors for first vs. recurrent stroke. Neurology 2016;86:637-42 «PMID: 26791153»PubMed
  30. O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 «PMID: 20561675»PubMed
  31. Iribarren C, Darbinian J, Klatsky AL ym. Cohort study of exposure to environmental tobacco smoke and risk of first ischemic stroke and transient ischemic attack. Neuroepidemiology 2004;23:38-44 «PMID: 14739566»PubMed
  32. Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumption and the risk of morbidity and mortality for different stroke types--a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2010;10:258 «PMID: 20482788»PubMed
  33. Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased stroke risk is related to a binge-drinking habit. Stroke 2008;39:3179-84 «PMID: 18832741»PubMed
  34. Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangover and the risk of stroke in middle-aged men. Acta Neurol Scand 2013;127:186-91 «PMID: 22712477»PubMed
  35. Esse K, Fossati-Bellani M, Traylor A ym. Epidemic of illicit drug use, mechanisms of action/addiction and stroke as a health hazard. Brain Behav 2011;1:44-54 «PMID: 22398980»PubMed
  36. Fonseca AC, Ferro JM. Drug abuse and stroke. Curr Neurol Neurosci Rep 2013;13:325 «PMID: 23299821»PubMed
  37. Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and sex-specific associations of obesity measures with ischemic stroke incidence in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) study. Stroke 2010;41:417-25 «PMID: 20093637»PubMed
  38. Strazzullo P, D'Elia L, Cairella G ym. Excess body weight and incidence of stroke: meta-analysis of prospective studies with 2 million participants. Stroke 2010;41:e418-26 «PMID: 20299666»PubMed
  39. Emerging Risk Factors Collaboration, Wormser D, Kaptoge S ym. Separate and combined associations of body-mass index and abdominal adiposity with cardiovascular disease: collaborative analysis of 58 prospective studies. Lancet 2011;377:1085-95 «PMID: 21397319»PubMed
  40. Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
  41. Li XY, Cai XL, Bian PD ym. High salt intake and stroke: meta-analysis of the epidemiologic evidence. CNS Neurosci Ther 2012;18:691-701 «PMID: 22742770»PubMed
  42. Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long term hormone therapy for perimenopausal and postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD004143 «PMID: 19370593»PubMed
  43. Roach RE, Helmerhorst FM, Lijfering WM ym. Combined oral contraceptives: the risk of myocardial infarction and ischemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD011054 «PMID: 26310586»PubMed
  44. Su JJ, Park SK, Hsieh TM. The effect of testosterone on cardiovascular disease: a critical review of the literature. Am J Mens Health 2014;8:470-91 «PMID: 24563500»PubMed
  45. Srinath R, Hill Golden S, Carson KA ym. Endogenous testosterone and its relationship to preclinical and clinical measures of cardiovascular disease in the atherosclerosis risk in communities study. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:1602-8 «PMID: 25584720»PubMed
  46. Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33
  47. Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioeconomic differences in stroke incidence and prognosis under a universal healthcare system. Stroke 2009;40:2812-9 «PMID: 19478229»PubMed
  48. Li C, Hedblad B, Rosvall M ym. Stroke incidence, recurrence, and case-fatality in relation to socioeconomic position: a population-based study of middle-aged Swedish men and women. Stroke 2008;39:2191-6 «PMID: 18535278»PubMed
  49. Andersen KK, Steding-Jessen M, Dalton SO ym. Socioeconomic position and incidence of ischemic stroke in Denmark 2003-2012. A nationwide hospital-based study. J Am Heart Assoc 2014;3: «PMID: 25030354»PubMed
  50. Pan A, Sun Q, Okereke OI ym. Depression and risk of stroke morbidity and mortality: a meta-analysis and systematic review. JAMA 2011;306:1241-9 «PMID: 21934057»PubMed
  51. Booth J, Connelly L, Lawrence M ym. Evidence of perceived psychosocial stress as a risk factor for stroke in adults: a meta-analysis. BMC Neurol 2015;15:233 «PMID: 26563170»PubMed
  52. Huang Y, Xu S, Hua J ym. Association between job strain and risk of incident stroke: A meta-analysis. Neurology 2015;85:1648-54 «PMID: 26468409»PubMed
  53. Fransson EI, Nyberg ST, Heikkilä K ym. Job strain and the risk of stroke: an individual-participant data meta-analysis. Stroke 2015;46:557-9 «PMID: 25563644»PubMed
  54. Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 «PMID: 8551820»PubMed
  55. Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure and stroke: an overview of published reviews. Stroke 2004;35:776-85 «PMID: 14976329»PubMed
  56. Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
  57. Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Whitlock G ym. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies with 55,000 vascular deaths. Lancet 2007;370:1829-39 «PMID: 18061058»PubMed
  58. Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels and the risk of ischemic stroke in women. Neurology 2007;68:556-62 «PMID: 17310025»PubMed
  59. Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective studies on the relationship between high-density lipoprotein cholesterol and cardiovascular risk: a systematic review. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16:404-23 «PMID: 19465856»PubMed
  60. Autret A, Pourcelot L, Saudeau D ym. Stroke risk in patients with carotid stenosis. Lancet 1987;1:888-90 «PMID: 2882292»PubMed
  61. Spector JT, Kahn SR, Jones MR ym. Migraine headache and ischemic stroke risk: an updated meta-analysis. Am J Med 2010;123:612-24 «PMID: 20493462»PubMed
  62. Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and stroke. Lancet Neurol 2004;3:333-42 «PMID: 15157848»PubMed
  63. Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and stroke. Chest 2009;136:1668-77 «PMID: 19995768»PubMed
  64. Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21:1155-61, e66-7 «PMID: 24712659»PubMed
  65. Perk J, De Backer G, Gohlke H ym. European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice (version 2012). The Fifth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of nine societies and by invited experts). Eur Heart J 2012;33:1635-701 «PMID: 22555213»PubMed
  66. Syvänne M, Kesäniemi A, Kiilavuori K ym. Valtimosairauksien ehkäisy 2010-luvulla: eurooppalainen hoitosuositus. Duodecim 2014;130:451-9
  67. Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. SLL: Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007; 48: 4507-13
  68. Adams HP Jr, Bendixen BH, Kappelle LJ ym. Classification of subtype of acute ischemic stroke. Definitions for use in a multicenter clinical trial. TOAST. Trial of Org 10172 in Acute Stroke Treatment. Stroke 1993;24:35-41 «PMID: 7678184»PubMed
  69. Grau AJ, Weimar C, Buggle F ym. Risk factors, outcome, and treatment in subtypes of ischemic stroke: the German stroke data bank. Stroke 2001;32:2559-66 «PMID: 11692017»PubMed
  70. Putaala J, Metso AJ, Metso TM ym. Analysis of 1008 consecutive patients aged 15 to 49 with first-ever ischemic stroke: the Helsinki young stroke registry. Stroke 2009;40:1195-203 «PMID: 19246709»PubMed
  71. Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and predictors of early risk of recurrence after transient ischemic attack with respect to etiologic subtypes. Stroke 2007;38:3225-9 «PMID: 17962602»PubMed
  72. Pepi M, Evangelista A, Nihoyannopoulos P ym. Recommendations for echocardiography use in the diagnosis and management of cardiac sources of embolism: European Association of Echocardiography (EAE) (a registered branch of the ESC). Eur J Echocardiogr 2010;11:461-76 «PMID: 20702884»PubMed
  73. Mojadidi MK, Roberts SC, Winoker JS ym. Accuracy of transcranial Doppler for the diagnosis of intracardiac right-to-left shunt: a bivariate meta-analysis of prospective studies. JACC Cardiovasc Imaging 2014;7:236-50 «PMID: 24560213»PubMed
  74. Sposato LA, Cipriano LE, Saposnik G ym. Diagnosis of atrial fibrillation after stroke and transient ischaemic attack: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2015;14:377-87 «PMID: 25748102»PubMed
  75. Chatzikonstantinou A, Krissak R, Flüchter S ym. CT angiography of the aorta is superior to transesophageal echocardiography for determining stroke subtypes in patients with cryptogenic ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 2012;33:322-8 «PMID: 22343088»PubMed
  76. Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12:822-38 «PMID: 23867200»PubMed
  77. Bang OY, Ovbiagele B, Kim JS. Evaluation of cryptogenic stroke with advanced diagnostic techniques. Stroke 2014;45:1186-94 «PMID: 24578206»PubMed
  78. Hart RG, Diener HC, Coutts SB ym. Embolic strokes of undetermined source: the case for a new clinical construct. Lancet Neurol 2014;13:429-38 «PMID: 24646875»PubMed
  79. Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke 2011;42:227-76 «PMID: 20966421»PubMed
  80. Strbian D, Soinne L, Sairanen T ym. Ultraearly thrombolysis in acute ischemic stroke is associated with better outcome and lower mortality. Stroke 2010;41:712-6 «PMID: 20167917»PubMed
  81. Lees KR, Bluhmki E, von Kummer R ym. Time to treatment with intravenous alteplase and outcome in stroke: an updated pooled analysis of ECASS, ATLANTIS, NINDS, and EPITHET trials. Lancet 2010;375:1695-703 «PMID: 20472172»PubMed
  82. Emberson J, Lees KR, Lyden P ym. Effect of treatment delay, age, and stroke severity on the effects of intravenous thrombolysis with alteplase for acute ischaemic stroke: a meta-analysis of individual patient data from randomised trials. Lancet 2014;384:1929-35 «PMID: 25106063»PubMed
  83. John N, Mitchell P, Dowling R ym. Is general anaesthesia preferable to conscious sedation in the treatment of acute ischaemic stroke with intra-arterial mechanical thrombectomy? A review of the literature. Neuroradiology 2013;55:93-100 «PMID: 22922866»PubMed
  84. van den Berg LA, Koelman DL, Berkhemer OA ym. Type of anesthesia and differences in clinical outcome after intra-arterial treatment for ischemic stroke. Stroke 2015;46:1257-62 «PMID: 25851766»PubMed
  85. Mattila OS, Harve H, Pihlasviita S ym. Ultra-acute diagnostics for stroke: Large-scale implementation of prehospital biomarker sampling. Acta Neurol Scand 2016;: «PMID: 27642014»PubMed
  86. Audebert HJ, Kukla C, Vatankhah B ym. Comparison of tissue plasminogen activator administration management between Telestroke Network hospitals and academic stroke centers: the Telemedical Pilot Project for Integrative Stroke Care in Bavaria/Germany. Stroke 2006;37:1822-7 «PMID: 16763192»PubMed
  87. Audebert HJ, Schenkel J, Heuschmann PU ym. Effects of the implementation of a telemedical stroke network: the Telemedic Pilot Project for Integrative Stroke Care (TEMPiS) in Bavaria, Germany. Lancet Neurol 2006;5:742-8 «PMID: 16914402»PubMed
  88. Vahedi K, Hofmeijer J, Juettler E ym. Early decompressive surgery in malignant infarction of the middle cerebral artery: a pooled analysis of three randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:215-22 «PMID: 17303527»PubMed
  89. Hofmeijer J, Kappelle LJ, Algra A ym. Surgical decompression for space-occupying cerebral infarction (the Hemicraniectomy After Middle Cerebral Artery infarction with Life-threatening Edema Trial [HAMLET]): a multicentre, open, randomised trial. Lancet Neurol 2009;8:326-33 «PMID: 19269254»PubMed
  90. Cruz-Flores S, Berge E, Whittle IR. Surgical decompression for cerebral oedema in acute ischaemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD003435 «PMID: 22258954»PubMed
  91. Jüttler E, Unterberg A, Woitzik J ym. Hemicraniectomy in older patients with extensive middle-cerebral-artery stroke. N Engl J Med 2014;370:1091-100 «PMID: 24645942»PubMed
  92. Zhao J, Su YY, Zhang Y ym. Decompressive hemicraniectomy in malignant middle cerebral artery infarct: a randomized controlled trial enrolling patients up to 80 years old. Neurocrit Care 2012;17:161-71 «PMID: 22528280»PubMed
  93. Chen HJ, Lee TC, Wei CP. Treatment of cerebellar infarction by decompressive suboccipital craniectomy. Stroke 1992;23:957-61 «PMID: 1615544»PubMed
  94. Hornig CR, Rust DS, Busse O ym. Space-occupying cerebellar infarction. Clinical course and prognosis. Stroke 1994;25:372-4 «PMID: 8303748»PubMed
  95. Jauss M, Krieger D, Hornig C ym. Surgical and medical management of patients with massive cerebellar infarctions: results of the German-Austrian Cerebellar Infarction Study. J Neurol 1999;246:257-64 «PMID: 10367693»PubMed
  96. Jüttler E, Schweickert S, Ringleb PA ym. Long-term outcome after surgical treatment for space-occupying cerebellar infarction: experience in 56 patients. Stroke 2009;40:3060-6 «PMID: 19574554»PubMed
  97. Stroke Unit Trialists' Collaboration. Organised inpatient (stroke unit) care for stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000197 «PMID: 17943737»PubMed
  98. Jorgensen HS, Kammersgaard LP, Houth J ym. Who benefits from treatment and rehabilitation in a stroke Unit? A community-based study. Stroke 2000;31:434-9 «PMID: 10657419»PubMed
  99. Lee M, Ovbiagele B, Hong KS ym. Effect of Blood Pressure Lowering in Early Ischemic Stroke: Meta-Analysis. Stroke 2015;46:1883-9 «PMID: 26022636»PubMed
  100. European Stroke Initiative Executive Committee, EUSI Writing Committee, Olsen TS ym. European Stroke Initiative Recommendations for Stroke Management-update 2003. Cerebrovasc Dis 2003;16:311-37 «PMID: 14584488»PubMed
  101. Davenport RJ, Dennis MS, Wellwood I ym. Complications after acute stroke. Stroke 1996;27:415-20 «PMID: 8610305»PubMed
  102. Johnston KC, Li JY, Lyden PD ym. Medical and neurological complications of ischemic stroke: experience from the RANTTAS trial. RANTTAS Investigators. Stroke 1998;29:447-53 «PMID: 9472888»PubMed
  103. Langhorne P, Stott DJ, Robertson L ym. Medical complications after stroke: a multicenter study. Stroke 2000;31:1223-9 «PMID: 10835436»PubMed
  104. Oppenheimer S, Hachinski V. Complications of acute stroke. Lancet 1992;339:721-4 «PMID: 1347591»PubMed
  105. Roth EJ, Lovell L, Harvey RL ym. Incidence of and risk factors for medical complications during stroke rehabilitation. Stroke 2001;32:523-9 «PMID: 11157192»PubMed
  106. Aboderin I, Venables G. Stroke management in Europe. Pan European Consensus Meeting on Stroke Management. J Intern Med 1996;240:173-80 «PMID: 8918507»PubMed
  107. The European Ad Hoc Consensus Group. European strategies for early intervention in stroke. Cerebrovasc Dis 1996;6:315-24
  108. Toni D, Chamorro A, Kaste M ym. Acute treatment of ischaemic stroke. European Stroke Initiative. Cerebrovasc Dis 2004;17 Suppl 2:30-46 «PMID: 14707405»PubMed
  109. Middleton S, McElduff P, Ward J ym. Implementation of evidence-based treatment protocols to manage fever, hyperglycaemia, and swallowing dysfunction in acute stroke (QASC): a cluster randomised controlled trial. Lancet 2011;378:1699-706 «PMID: 21996470»PubMed
  110. Zheng L, Li Y, Liu Y. The individualized rehabilitation interventions for dysphagia: a multidisciplinary case control study of acute stroke patients. Int J Clin Exp Med 2014;7:3789-94 «PMID: 25419433»PubMed
  111. Jauch EC, Saver JL, Adams HP Jr ym. Guidelines for the early management of patients with acute ischemic stroke: a guideline for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2013;44:870-947 «PMID: 23370205»PubMed
  112. Sherman DG, Albers GW, Bladin C ym. The efficacy and safety of enoxaparin versus unfractionated heparin for the prevention of venous thromboembolism after acute ischaemic stroke (PREVAIL Study): an open-label randomised comparison. Lancet 2007;369:1347-55 «PMID: 17448820»PubMed
  113. CLOTS Trials Collaboration, Dennis M, Sandercock PA ym. Effectiveness of thigh-length graduated compression stockings to reduce the risk of deep vein thrombosis after stroke (CLOTS trial 1): a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2009;373:1958-65 «PMID: 19477503»PubMed
  114. Naccarato M, Chiodo Grandi F, Dennis M ym. Physical methods for preventing deep vein thrombosis in stroke. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001922 «PMID: 20687069»PubMed
  115. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trial Collaboration. Thigh-length versus below-knee stockings for deep venous thrombosis prophylaxis after stroke: a randomized trial. Ann Intern Med 2010;153:553-62 «PMID: 20855784»PubMed
  116. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trials Collaboration, Dennis M, Sandercock P ym. Effectiveness of intermittent pneumatic compression in reduction of risk of deep vein thrombosis in patients who have had a stroke (CLOTS 3): a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2013;382:516-24 «PMID: 23727163»PubMed
  117. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trials Collaboration. Effect of intermittent pneumatic compression on disability, living circumstances, quality of life, and hospital costs after stroke: secondary analyses from CLOTS 3, a randomised trial. Lancet Neurol 2014;13:1186-92 «PMID: 25453458»PubMed
  118. Easton JD, Saver JL, Albers GW ym. Definition and evaluation of transient ischemic attack: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council; Council on Cardiovascular Surgery and Anesthesia; Council on Cardiovascular Radiology and Intervention; Council on Cardiovascular Nursing; and the Interdisciplinary Council on Peripheral Vascular Disease. The American Academy of Neurology affirms the value of this statement as an educational tool for neurologists. Stroke 2009;40:2276-93 «PMID: 19423857»PubMed
  119. Giles MF, Albers GW, Amarenco P ym. Early stroke risk and ABCLovett JK, Dennis MS, Sandercock PA ym. Very early risk of stroke after a first transient ischemic attack. Stroke 2003;34:e138-40 «PMID: 12855835»PubMed
  120. Johnston SC, Gress DR, Browner WS ym. Short-term prognosis after emergency department diagnosis of TIA. JAMA 2000;284:2901-6 «PMID: 11147987»PubMed
  121. Lovett JK, Dennis MS, Sandercock PA ym. Very early risk of stroke after a first transient ischemic attack. Stroke 2003;34:e138-40 «PMID: 12855835»PubMed
  122. Chandratheva A, Mehta Z, Geraghty OC ym. Population-based study of risk and predictors of stroke in the first few hours after a TIA. Neurology 2009;72:1941-7 «PMID: 19487652»PubMed
  123. Johnston SC, Rothwell PM, Nguyen-Huynh MN ym. Validation and refinement of scores to predict very early stroke risk after transient ischaemic attack. Lancet 2007;369:283-92 «PMID: 17258668»PubMed
  124. Wardlaw JM, Brazzelli M, Chappell FM ym. ABCD2 score and secondary stroke prevention: meta-analysis and effect per 1,000 patients triaged. Neurology 2015;85:373-80 «PMID: 26136519»PubMed
  125. Wardlaw J, Brazzelli M, Miranda H ym. An assessment of the cost-effectiveness of magnetic resonance, including diffusion-weighted imaging, in patients with transient ischaemic attack and minor stroke: a systematic review, meta-analysis and economic evaluation. Health Technol Assess 2014;18:1-368, v-vi «PMID: 24791949»PubMed
  126. Bonow RO, Maurer G, Lee KL ym. Myocardial viability and survival in ischemic left ventricular dysfunction. N Engl J Med 2011;364:1617-25 «PMID: 21463153»PubMed
  127. Sheehan OC, Kyne L, Kelly LA ym. Population-based study of ABCD2 score, carotid stenosis, and atrial fibrillation for early stroke prediction after transient ischemic attack: the North Dublin TIA study. Stroke 2010;41:844-50 «PMID: 20299667»PubMed
  128. Kiyohara T, Kamouchi M, Kumai Y ym. ABCD3 and ABCD3-I scores are superior to ABCD2 score in the prediction of short- and long-term risks of stroke after transient ischemic attack. Stroke 2014;45:418-25 «PMID: 24335223»PubMed
  129. Chatzikonstantinou A, Wolf ME, Schaefer A ym. Risk prediction of subsequent early stroke in patients with transient ischemic attacks. Cerebrovasc Dis 2013;36:106-9 «PMID: 24029463»PubMed
  130. Gupta HV, Farrell AM, Mittal MK. Transient ischemic attacks: predictability of future ischemic stroke or transient ischemic attack events. Ther Clin Risk Manag 2014 Jan 8;10:27-35
  131. Brazzelli M, Chappell FM, Miranda H ym. Diffusion-weighted imaging and diagnosis of transient ischemic attack. Ann Neurol 2014;75:67-76 «PMID: 24085376»PubMed
  132. Rothwell PM, Giles MF, Chandratheva A ym. Effect of urgent treatment of transient ischaemic attack and minor stroke on early recurrent stroke (EXPRESS study): a prospective population-based sequential comparison. Lancet 2007;370:1432-42 «PMID: 17928046»PubMed
  133. Lavallée PC, Meseguer E, Abboud H ym. A transient ischaemic attack clinic with round-the-clock access (SOS-TIA): feasibility and effects. Lancet Neurol 2007;6:953-60 «PMID: 17928270»PubMed
  134. Giles MF, Rothwell PM. Risk of stroke early after transient ischaemic attack: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2007;6:1063-72 «PMID: 17993293»PubMed
  135. Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration, Baigent C, Blackwell L ym. Aspirin in the primary and secondary prevention of vascular disease: collaborative meta-analysis of individual participant data from randomised trials. Lancet 2009;373:1849-60 «PMID: 19482214»PubMed
  136. Diener HC, Cunha L, Forbes C ym. European Stroke Prevention Study. 2. Dipyridamole and acetylsalicylic acid in the secondary prevention of stroke. J Neurol Sci 1996;143:1-13 «PMID: 8981292»PubMed
  137. CAPRIE Steering Committee. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348:1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  138. ESPRIT Study Group, Halkes PH, van Gijn J ym. Aspirin plus dipyridamole versus aspirin alone after cerebral ischaemia of arterial origin (ESPRIT): randomised controlled trial. Lancet 2006;367:1665-73 «PMID: 16714187»PubMed
  139. Sacco RL, Diener HC, Yusuf S ym. Aspirin and extended-release dipyridamole versus clopidogrel for recurrent stroke. N Engl J Med 2008;359:1238-51 «PMID: 18753638»PubMed
  140. Algra A, van Gijn J. Aspirin at any dose above 30 mg offers only modest protection after cerebral ischaemia. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:197-9 «PMID: 8708654»PubMed
  141. Tijssen JG. Low-dose and high-dose acetylsalicylic acid, with and without dipyridamole: a review of clinical trial results. Neurology 1998;51:S15-6 «PMID: 9744825»PubMed
  142. CADISS trial investigators, Markus HS, Hayter E ym. Antiplatelet treatment compared with anticoagulation treatment for cervical artery dissection (CADISS): a randomised trial. Lancet Neurol 2015;14:361-7 «PMID: 25684164»PubMed
  143. Lyrer P, Engelter S. Antithrombotic drugs for carotid artery dissection. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD000255 «PMID: 20927720»PubMed
  144. Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity and Mortality After Stroke, Eprosartan Compared with Nitrendipine for Secondary Prevention: principal results of a prospective randomized controlled study (MOSES). Stroke 2005;36:1218-26 «PMID: 15879332»PubMed
  145. PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6,105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001;358:1033-41 PubMed
  146. European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee, ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507 «PMID: 18477843»PubMed
  147. SPS3 Study Group, Benavente OR, Coffey CS ym. Blood-pressure targets in patients with recent lacunar stroke: the SPS3 randomised trial. Lancet 2013;382:507-15 «PMID: 23726159»PubMed
  148. Kernan WN, Ovbiagele B, Black HR ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke and transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2014;45:2160-236 «PMID: 24788967»PubMed
  149. Wing LM, Reid CM, Ryan P ym. A comparison of outcomes with angiotensin-converting--enzyme inhibitors and diuretics for hypertension in the elderly. N Engl J Med 2003;348:583-92 «PMID: 12584366»PubMed
  150. Dahlöf B, Devereux RB, Kjeldsen SE ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:995-1003 «PMID: 11937178»PubMed
  151. Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
  152. Meriranta P. Kohonneen verenpaineen hoito - Hyvää hoitoa etsimässä. Väitöskirja, 2009. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1371-4. www.uku.fi/vaitokset/2009/ISBN978-951-27-1371-4pmeriranta.htm
  153. Kawachi I, Colditz GA, Stampfer MJ ym. Smoking cessation and decreased risk of stroke in women. JAMA 1993;269:232-6 «PMID: 8417241»PubMed
  154. Pujades-Rodriguez M, George J, Shah AD ym. Heterogeneous associations between smoking and a wide range of initial presentations of cardiovascular disease in 1937360 people in England: lifetime risks and implications for risk prediction. Int J Epidemiol 2015;44:129-41 «PMID: 25416721»PubMed
  155. Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J ym. Primary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet. N Engl J Med 2013;368:1279-90 «PMID: 23432189»PubMed
  156. Kastorini CM, Milionis HJ, Kantas D ym. Adherence to the mediterranean diet in relation to ischemic stroke nonfatal events in nonhypercholesterolemic and hypercholesterolemic participants: results of a case/case-control study. Angiology 2012;63:509-15 «PMID: 22144669»PubMed
  157. Wirfält E, Drake I, Wallström P. What do review papers conclude about food and dietary patterns? Food Nutr Res 2013;57: «PMID: 23467387»PubMed
  158. Jun M, Foote C, Lv J ym. Effects of fibrates on cardiovascular outcomes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2010;375:1875-84 «PMID: 20462635»PubMed
  159. Cannon CP, Blazing MA, Giugliano RP ym. Ezetimibe Added to Statin Therapy after Acute Coronary Syndromes. N Engl J Med 2015;372:2387-97 «PMID: 26039521»PubMed
  160. Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack. N Engl J Med 2006;355:549-59 «PMID: 16899775»PubMed
  161. Amarenco P, Benavente O, Goldstein LB ym. Results of the Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) trial by stroke subtypes. Stroke 2009;40:1405-9 «PMID: 19228842»PubMed
  162. Gaede P, Vedel P, Larsen N ym. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348:383-93 «PMID: 12556541»PubMed
  163. Gaede P, Lund-Andersen H, Parving HH ym. Effect of a multifactorial intervention on mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:580-91 «PMID: 18256393»PubMed
  164. Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumption and risk of stroke: a meta-analysis. JAMA 2003;289:579-88 «PMID: 12578491»PubMed
  165. Curioni C, André C, Veras R. Weight reduction for primary prevention of stroke in adults with overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD006062 «PMID: 17054273»PubMed
  166. Kwok CS, Pradhan A, Khan MA ym. Bariatric surgery and its impact on cardiovascular disease and mortality: a systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2014;173:20-8 «PMID: 24636546»PubMed
  167. Sjöström L. Review of the key results from the Swedish Obese Subjects (SOS) trial - a prospective controlled intervention study of bariatric surgery. J Intern Med 2013;273:219-34 «PMID: 23163728»PubMed
  168. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
  169. Reimers CD, Knapp G, Reimers AK. Exercise as stroke prophylaxis. Dtsch Arztebl Int 2009;106:715-21 «PMID: 19997550»PubMed
  170. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
  171. Hu G, Sarti C, Jousilahti P ym. Leisure time, occupational, and commuting physical activity and the risk of stroke. Stroke 2005;36:1994-9 «PMID: 16081862»PubMed
  172. Hu FB, Stampfer MJ, Colditz GA ym. Physical activity and risk of stroke in women. JAMA 2000;283:2961-7 «PMID: 10865274»PubMed
  173. Brey RL, Stallworth CL, McGlasson DL ym. Antiphospholipid antibodies and stroke in young women. Stroke 2002;33:2396-400 «PMID: 12364727»PubMed
  174. Janardhan V, Wolf PA, Kase CS ym. Anticardiolipin antibodies and risk of ischemic stroke and transient ischemic attack: the Framingham cohort and offspring study. Stroke 2004;35:736-41 «PMID: 14764933»PubMed
  175. Slooter AJ, Rosendaal FR, Tanis BC ym. Prothrombotic conditions, oral contraceptives, and the risk of ischemic stroke. J Thromb Haemost 2005;3:1213-7 «PMID: 15946211»PubMed
  176. Sastry S, Riding G, Morris J ym. Young Adult Myocardial Infarction and Ischemic Stroke: the role of paradoxical embolism and thrombophilia (The YAMIS Study). J Am Coll Cardiol 2006;48:686-91 «PMID: 16904535»PubMed
  177. Urbanus RT, Siegerink B, Roest M ym. Antiphospholipid antibodies and risk of myocardial infarction and ischaemic stroke in young women in the RATIO study: a case-control study. Lancet Neurol 2009;8:998-1005 «PMID: 19783216»PubMed
  178. Levine SR, Salowich-Palm L, Sawaya KL ym. IgG anticardiolipin antibody titer > 40 GPL and the risk of subsequent thrombo-occlusive events and death. A prospective cohort study. Stroke 1997;28:1660-5 «PMID: 9303006»PubMed
  179. Casas JP, Hingorani AD, Bautista LE ym. Meta-analysis of genetic studies in ischemic stroke: thirty-two genes involving approximately 18,000 cases and 58,000 controls. Arch Neurol 2004;61:1652-61 «PMID: 15534175»PubMed
  180. de Moerloose P, Boehlen F. Inherited thrombophilia in arterial disease: a selective review. Semin Hematol 2007;44:106-13 «PMID: 17433903»PubMed
  181. Levine SR, Brey RL, Tilley BC ym. Antiphospholipid antibodies and subsequent thrombo-occlusive events in patients with ischemic stroke. JAMA 2004;291:576-84 «PMID: 14762036»PubMed
  182. Connolly SJ, Eikelboom J, Joyner C ym. Apixaban in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;364:806-17 «PMID: 21309657»PubMed
  183. Dentali F, Douketis JD, Lim W ym. Combined aspirin-oral anticoagulant therapy compared with oral anticoagulant therapy alone among patients at risk for cardiovascular disease: a meta-analysis of randomized trials. Arch Intern Med 2007;167:117-24 «PMID: 17242311»PubMed
  184. Dans AL, Connolly SJ, Wallentin L ym. Concomitant use of antiplatelet therapy with dabigatran or warfarin in the Randomized Evaluation of Long-Term Anticoagulation Therapy (RE-LY) trial. Circulation 2013;127:634-40 «PMID: 23271794»PubMed
  185. Alexander JH, Lopes RD, Thomas L ym. Apixaban vs. warfarin with concomitant aspirin in patients with atrial fibrillation: insights from the ARISTOTLE trial. Eur Heart J 2014;35:224-32 «PMID: 24144788»PubMed
  186. Paciaroni M, Agnelli G, Falocci N ym. Early Recurrence and Cerebral Bleeding in Patients With Acute Ischemic Stroke and Atrial Fibrillation: Effect of Anticoagulation and Its Timing: The RAF Study. Stroke 2015;46:2175-82 «PMID: 26130094»PubMed
  187. Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus (online) 16.11.2005. www.kaypahoito.fi
  188. Turpie AG, Gent M, Laupacis A ym. A comparison of aspirin with placebo in patients treated with warfarin after heart-valve replacement. N Engl J Med 1993;329:524-9 «PMID: 8336751»PubMed
  189. Cournot M, Boccalon H, Cambou JP ym. Accuracy of the screening physical examination to identify subclinical atherosclerosis and peripheral arterial disease in asymptomatic subjects. J Vasc Surg 2007;46:1215-21 «PMID: 18154997»PubMed
  190. Liapis CD, Bell PR, Mikhailidis D ym. ESVS guidelines. Invasive treatment for carotid stenosis: indications, techniques. Eur J Vasc Endovasc Surg 2009;37:1-19 «PMID: 19286127»PubMed
  191. Hobson RW 2nd, Mackey WC, Ascher E ym. Management of atherosclerotic carotid artery disease: clinical practice guidelines of the Society for Vascular Surgery. J Vasc Surg 2008;48:480-6 «PMID: 18644494»PubMed
  192. De Rango P, Brown MM, Leys D ym. Management of carotid stenosis in women: consensus document. Neurology 2013;80:2258-68 «PMID: 23751919»PubMed
  193. Chaturvedi S, Bruno A, Feasby T ym. Carotid endarterectomy--an evidence-based review: report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2005;65:794-801 «PMID: 16186516»PubMed
  194. Chambers BR, Donnan GA. Carotid endarterectomy for asymptomatic carotid stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD001923 «PMID: 16235289»PubMed
  195. Hendricks HT, van Limbeek J, Geurts AC ym. Motor recovery after stroke: a systematic review of the literature. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:1629-37 «PMID: 12422337»PubMed
  196. Jørgensen HS, Reith J, Nakayama H ym. What determines good recovery in patients with the most severe strokes? The Copenhagen Stroke Study. Stroke 1999;30:2008-12 «PMID: 10512899»PubMed
  197. Rønning OM, Guldvog B. Outcome of subacute stroke rehabilitation: a randomized controlled trial. Stroke 1998;29:779-84 «PMID: 9550511»PubMed
  198. Langhorne P, Duncan P. Does the organization of postacute stroke care really matter? Stroke 2001;32:268-74 «PMID: 11136947»PubMed
  199. AHA/ASA-Endorsed Practice Guidelines. Management of Adult Stroke Rehabilitation Care. A Clinical Practice Guideline. Stroke 2005;36:e100-e143
  200. Pereira S, Graham JR, Shahabaz A ym. Rehabilitation of individuals with severe stroke: synthesis of best evidence and challenges in implementation. Top Stroke Rehabil 2012;19:122-31 «PMID: 22436360»PubMed
  201. Indredavik B, Bakke F, Slordahl SA ym. Stroke unit treatment. 10-year follow-up. Stroke 1999;30:1524-7 «PMID: 10436094»PubMed
  202. AVERT Trial Collaboration group, Bernhardt J, Langhorne P ym. Efficacy and safety of very early mobilisation within 24 h of stroke onset (AVERT): a randomised controlled trial. Lancet 2015;386:46-55 «PMID: 25892679»PubMed
  203. Musicco M, Emberti L, Nappi G ym. Early and long-term outcome of rehabilitation in stroke patients: the role of patient characteristics, time of initiation, and duration of interventions. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:551-8 «PMID: 12690594»PubMed
  204. Salter K, Jutai J, Hartley M ym. Impact of early vs delayed admission to rehabilitation on functional outcomes in persons with stroke. J Rehabil Med 2006;38:113-7 «PMID: 16546768»PubMed
  205. Jenkins WM, Merzenich MM. Reorganization of neocortical representations after brain injury: a neurophysiological model of the bases of recovery from stroke. Prog Brain Res 1987;71:249-66 «PMID: 3588947»PubMed
  206. Kleim JA, Jones TA. Principles of experience-dependent neural plasticity: implications for rehabilitation after brain damage. J Speech Lang Hear Res 2008;51:S225-39 «PMID: 18230848»PubMed
  207. Rohling ML, Faust ME, Beverly B ym. Effectiveness of cognitive rehabilitation following acquired brain injury: a meta-analytic re-examination of Cicerone et al.'s (2000, 2005) systematic reviews. Neuropsychology 2009;23:20-39 «PMID: 19210030»PubMed
  208. Goldstein LB. Potential effects of common drugs on stroke recovery. Arch Neurol 1998;55:454-6 «PMID: 9561971»PubMed
  209. RWHO. The International classification of functioning, disability and health (ICF). Geneva: World Health Organization, 2001
  210. Kwakkel G, Wagenaar RC, Kollen BJ ym. Predicting disability in stroke--a critical review of the literature. Age Ageing 1996;25:479-89 «PMID: 9003886»PubMed
  211. Kwakkel G, Kollen BJ, van der Grond J ym. Probability of regaining dexterity in the flaccid upper limb: impact of severity of paresis and time since onset in acute stroke. Stroke 2003;34:2181-6 «PMID: 12907818»PubMed
  212. Indredavik B, Fjaertoft H, Ekeberg G ym. Benefit of an extended stroke unit service with early supported discharge: A randomized, controlled trial. Stroke 2000;31:2989-94 «PMID: 11108761»PubMed
  213. Andersen HE, Eriksen K, Brown A ym. Follow-up services for stroke survivors after hospital discharge--a randomized control study. Clin Rehabil 2002;16:593-603 «PMID: 12392333»PubMed
  214. Drummond AE, Whitehead P, Fellows K ym. Occupational therapy predischarge home visits for patients with a stroke (HOVIS): results of a feasibility randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:387-97 «PMID: 23113988»PubMed
  215. Schneider S, Schönle PW, Altenmüller E ym. Using musical instruments to improve motor skill recovery following a stroke. J Neurol 2007;254:1339-46 «PMID: 17260171»PubMed
  216. Thaut MH, Leins AK, Rice RR ym. Rhythmic auditory stimulation improves gait more than NDT/Bobath training in near-ambulatory patients early poststroke: a single-blind, randomized trial. Neurorehabil Neural Repair 2007;21:455-9 «PMID: 17426347»PubMed
  217. Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008;131:866-76 «PMID: 18287122»PubMed
  218. Kwakkel G, Wagenaar RC, Koelman TW ym. Effects of intensity of rehabilitation after stroke. A research synthesis. Stroke 1997;28:1550-6 «PMID: 9259747»PubMed
  219. Duncan P, Studenski S, Richards L ym. Randomized clinical trial of therapeutic exercise in subacute stroke. Stroke 2003;34:2173-80 «PMID: 12920254»PubMed
  220. Kwakkel G, van Peppen R, Wagenaar RC ym. Effects of augmented exercise therapy time after stroke: a meta-analysis. Stroke 2004;35:2529-39 «PMID: 15472114»PubMed
  221. Oujamaa L, Relave I, Froger J ym. Rehabilitation of arm function after stroke. Literature review. Ann Phys Rehabil Med 2009;52:269-93 «PMID: 19398398»PubMed
  222. Päätelmät ja suositukset AVH-kuntoutuksesta - fysioterapia. Luku 14.5. Kirjassa: Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta: Käytännön ja tutkimustiedon analyysista suosituksiin VAKE-hankkeessa (painossa).
  223. Pollock A, Farmer SE, Brady MC ym. Interventions for improving upper limb function after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD010820 «PMID: 25387001»PubMed
  224. Nilsen DM, Gillen G, Geller D ym. Effectiveness of interventions to improve occupational performance of people with motor impairments after stroke: an evidence-based review. Am J Occup Ther 2015;69:6901180030p1-9 «PMID: 25553742»PubMed
  225. Winstein CJ, Wolf SL, Dromerick AW ym. Effect of a Task-Oriented Rehabilitation Program on Upper Extremity Recovery Following Motor Stroke: The ICARE Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;315:571-81 «PMID: 26864411»PubMed
  226. Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 «PMID: 16084808»PubMed
  227. Ng MF, Tong RK, Li LS. A pilot study of randomized clinical controlled trial of gait training in subacute stroke patients with partial body-weight support electromechanical gait trainer and functional electrical stimulation: six-month follow-up. Stroke 2008;39:154-60 «PMID: 18006861»PubMed
  228. Simmons-Mackie N, Raymer A, Armstrong E ym. Communication partner training in aphasia: a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1814-37 «PMID: 21112422»PubMed
  229. Geeganage C, Beavan J, Ellender S ym. Interventions for dysphagia and nutritional support in acute and subacute stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD000323 «PMID: 23076886»PubMed
  230. Arnold M, Liesirova K, Broeg-Morvay A ym. Dysphagia in Acute Stroke: Incidence, Burden and Impact on Clinical Outcome. PLoS One 2016;11:e0148424 «PMID: 26863627»PubMed
  231. Teasell R, Foley N, Martino, R, Richardson M, Bhogal S, Speechley M. Dysphagia and Aspiration Following Stroke. Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation. Last updated: September 2013. www.ebrsr.com
  232. Wilson BA. Neuropsychological rehabilitation. Annu Rev Clin Psychol 2008;4:141-62 «PMID: 17716045»PubMed
  233. Wu C, Zhao S, Yu B ym. Construction and expression of recombinant fusion protein of thioredoxin-ApoO. Zhong Nan Da Xue Xue Bao Yi Xue Ban 2011;36:116-20 «PMID: 21368419»PubMed
  234. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Helsinki: KELA, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf)
  235. Mayer NH, Esquenazi A. Muscle overactivity and movement dysfunction in the upper motoneuron syndrome. Phys Med Rehabil Clin N Am 2003;14:855-83, vii-viii «PMID: 14580042»PubMed
  236. Ward AB. A literature review of the pathophysiology and onset of post-stroke spasticity. Eur J Neurol 2012;19:21-7 «PMID: 21707868»PubMed
  237. Bynum HS, Rogers J. The use and effectiveness of assistive devices possessed by patients seen in home care. Occ Ther J Res 1987;7:181-91
  238. Smith ME, Walton MS, Garraway WM. The use of aids and adaptations in a study of stroke rehabilitation. Health Bull (Edinb) 1981;39:98-106 «PMID: 7239914»PubMed
  239. Chamberlain MA, Thornley G, Stowe J ym. Evaluation of aids and equipment for the bath: II. A possible solution to the problem. Rheumatol Rehabil 1981;20:38-43 «PMID: 7221401»PubMed
  240. Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strategies for acquired disorders of memory and planning: differential effects of a paging system for patients with brain injury of traumatic versus cerebrovascular aetiology. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:930-5 «PMID: 18039889»PubMed
  241. Charters E, Gillett L, Simpson GK. Efficacy of electronic portable assistive devices for people with acquired brain injury: a systematic review. Neuropsychol Rehabil 2015;25:82-121 «PMID: 25121394»PubMed
  242. Wallace T, Bradshaw A. Technologies and strategies for people with communication problems following brain injury or stroke. NeuroRehabilitation 2011;28:199-209 «PMID: 21558626»PubMed
  243. Kotila M, Numminen H, Waltimo O ym. Post-stroke depression and functional recovery in a population-based stroke register. The Finnstroke study. Eur J Neurol 1999;6:309-12 «PMID: 10210911»PubMed
  244. Ayerbe L, Ayis S, Wolfe CD ym. Natural history, predictors and outcomes of depression after stroke: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2013;202:14-21 «PMID: 23284148»PubMed
  245. Berg A, Palomäki H, Lehtihalmes M ym. Poststroke depression: an 18-month follow-up. Stroke 2003;34:138-43 «PMID: 12511765»PubMed
  246. Pihlaja R, Uimonen J, Mustanoja S ym. Post-stroke fatigue is associated with impaired processing speed and memory functions in first-ever stroke patients. J Psychosom Res 2014;77:380-4 «PMID: 25218164»PubMed
  247. Berg A, Palomäki H, Lönnqvist J ym. Depression among caregivers of stroke survivors. Stroke 2005;36:639-43 «PMID: 15677575»PubMed
  248. Forster A, Brown L, Smith J ym. Information provision for stroke patients and their caregivers. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD001919 «PMID: 23152210»PubMed
  249. Eng JJ, Reime B. Exercise for depressive symptoms in stroke patients: a systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil 2014;28:731-739 «PMID: 24535729»PubMed
  250. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003437 «PMID: 18843644»PubMed
  251. Anderson CS, Hackett ML, House AO. Interventions for preventing depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD003689 «PMID: 15106212»PubMed
  252. Koponen H, Lappalainen J, Leinonen E. Miten masennuslääke valitaan? Suomen Lääkäril 2015;70:2755-9
  253. Serebruany VL. Selective serotonin reuptake inhibitors and increased bleeding risk: are we missing something? Am J Med 2006;119:113-6 «PMID: 16443409»PubMed
  254. Mead GE, Hsieh CF, Lee R ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for stroke recovery. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009286 «PMID: 23152272»PubMed
  255. Chollet F, Tardy J, Albucher JF ym. Fluoxetine for motor recovery after acute ischaemic stroke (FLAME): a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2011;10:123-30 «PMID: 21216670»PubMed
  256. ACCORD Study Group, Cushman WC, Evans GW ym. Effects of intensive blood-pressure control in type 2 diabetes mellitus. N Engl J Med 2010;362:1575-85 «PMID: 20228401»PubMed
  257. Action to Control Cardiovascular Risk in Diabetes Study Group, Gerstein HC, Miller ME ym. Effects of intensive glucose lowering in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2545-59
  258. ADVANCE Collaborative Group, Patel A, MacMahon S ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2560-72
  259. Amarenco P, Labreuche J. Lipid management in the prevention of stroke: review and updated meta-analysis of statins for stroke prevention. Lancet Neurol 2009;8:453-63 «PMID: 19375663»PubMed
  260. Anderson GL, Limacher M, Assaf AR ym. Effects of conjugated equine estrogen in postmenopausal women with hysterectomy: the Women's Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2004;291:1701-12 «PMID: 15082697»PubMed
  261. Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collaborative meta-analysis of randomised trials of antiplatelet therapy for prevention of death, myocardial infarction, and stroke in high risk patients. BMJ 2002;324:71-86 «PMID: 11786451»PubMed
  262. Arnold M, Nedeltchev K, Schroth G ym. Clinical and radiological predictors of recanalisation and outcome of 40 patients with acute basilar artery occlusion treated with intra-arterial thrombolysis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:857-62 «PMID: 15146000»PubMed
  263. Baigent C, Keech A, Kearney PM ym. Efficacy and safety of cholesterol-lowering treatment: prospective meta-analysis of data from 90,056 participants in 14 randomised trials of statins. Lancet 2005;366:1267-78 «PMID: 16214597»PubMed
  264. Barnett HJ, Taylor DW, Eliasziw M ym. Benefit of carotid endarterectomy in patients with symptomatic moderate or severe stenosis. North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. N Engl J Med 1998;339:1415-25 «PMID: 9811916»PubMed
  265. Beckman JA, Creager MA, Libby P. Diabetes and atherosclerosis: epidemiology, pathophysiology, and management. JAMA 2002;287:2570-81 «PMID: 12020339»PubMed
  266. Belch J, MacCuish A, Campbell I ym. The prevention of progression of arterial disease and diabetes (POPADAD) trial: factorial randomised placebo controlled trial of aspirin and antioxidants in patients with diabetes and asymptomatic peripheral arterial disease. BMJ 2008;337:a1840 «PMID: 18927173»PubMed
  267. Bellolio MF, Gilmore RM, Ganti L. Insulin for glycaemic control in acute ischaemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD005346 «PMID: 24453023»PubMed
  268. Berkhemer OA, Fransen PS, Beumer D ym. A randomized trial of intraarterial treatment for acute ischemic stroke. N Engl J Med 2015;372:11-20 «PMID: 25517348»PubMed
  269. Bhatt DL, Fox KA, Hacke W ym. Clopidogrel and aspirin versus aspirin alone for the prevention of atherothrombotic events. N Engl J Med 2006;354:1706-17 «PMID: 16531616»PubMed
  270. Bhatt DL, Marso SP, Hirsch AT ym. Amplified benefit of clopidogrel versus aspirin in patients with diabetes mellitus. Am J Cardiol 2002;90:625-8 «PMID: 12231089»PubMed
  271. Birns J, Roots A, Bhalla A. Role of telemedicine in the management of acute ischemic stroke. Clin Pract 2013;10:189-200
  272. Boardman HM, Hartley L, Eisinga A ym. Hormone therapy for preventing cardiovascular disease in post-menopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD002229 «PMID: 25754617»PubMed
  273. Bonati LH, Dobson J, Featherstone RL ym. Long-term outcomes after stenting versus endarterectomy for treatment of symptomatic carotid stenosis: the International Carotid Stenting Study (ICSS) randomised trial. Lancet 2015;385:529-38 «PMID: 25453443»PubMed
  274. Bonati LH, Lyrer P, Ederle J ym. Percutaneous transluminal balloon angioplasty and stenting for carotid artery stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD000515 «PMID: 22972047»PubMed
  275. Bond R, Rerkasem K, Rothwell PM. Systematic review of the risks of carotid endarterectomy in relation to the clinical indication for and timing of surgery. Stroke 2003;34:2290-301 «PMID: 12920260»PubMed
  276. Bosch J, Yusuf S, Pogue J ym. Use of ramipril in preventing stroke: double blind randomised trial. BMJ 2002;324:699-702 «PMID: 11909785»PubMed
  277. Bousser MG, Eschwege E, Haguenau M ym. "AICLA" controlled trial of aspirin and dipyridamole in the secondary prevention of athero-thrombotic cerebral ischemia. Stroke 1983;14:5-14 «PMID: 6401878»PubMed
  278. Bowen A, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for spatial neglect following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003586 «PMID: 17443528»PubMed
  279. Brady MC, Kelly H, Godwin J ym. Speech and language therapy for aphasia following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD000425 «PMID: 22592672»PubMed
  280. Brandt T, von Kummer R, Müller-Küppers M ym. Thrombolytic therapy of acute basilar artery occlusion. Variables affecting recanalization and outcome. Stroke 1996;27:875-81 «PMID: 8623107»PubMed
  281. Broderick JP, Palesch YY, Demchuk AM ym. Endovascular therapy after intravenous t-PA versus t-PA alone for stroke. N Engl J Med 2013;368:893-903 «PMID: 23390923»PubMed
  282. Brott TG, Howard G, Roubin GS ym. Long-Term Results of Stenting versus Endarterectomy for Carotid-Artery Stenosis. N Engl J Med 2016;374:1021-31 «PMID: 26890472»PubMed
  283. Bucher HC, Griffith LE, Guyatt GH. Effect of HMGcoA reductase inhibitors on stroke. A meta-analysis of randomized, controlled trials. Ann Intern Med 1998;128:89-95 «PMID: 9441587»PubMed
  284. Byington RP, Davis BR, Plehn JF ym. Reduction of stroke events with pravastatin: the Prospective Pravastatin Pooling (PPP) Project. Circulation 2001;103:387-92 «PMID: 11157690»PubMed
  285. Campbell BC, Mitchell PJ, Kleinig TJ ym. Endovascular therapy for ischemic stroke with perfusion-imaging selection. N Engl J Med 2015;372:1009-18 «PMID: 25671797»PubMed
  286. Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health. Technologies Assisting in Remote Consultations for the Diagnosis of Stroke: A Review of the Clinical Evidence, 25 Nov 2013
  287. Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 «PMID: 16128867»PubMed
  288. Carey L, Macdonell R, Matyas TA. SENSe: Study of the Effectiveness of Neurorehabilitation on Sensation: a randomized controlled trial. Neurorehabil Neural Repair 2011;25:304-13 «PMID: 21350049»PubMed
  289. Carotid Stenting Trialists' Collaboration, Bonati LH, Dobson J ym. Short-term outcome after stenting versus endarterectomy for symptomatic carotid stenosis: a preplanned meta-analysis of individual patient data. Lancet 2010;376:1062-73 «PMID: 20832852»PubMed
  290. Carroll JD, Saver JL, Thaler DE ym. Closure of patent foramen ovale versus medical therapy after cryptogenic stroke. N Engl J Med 2013;368:1092-100 «PMID: 23514286»PubMed
  291. Casadio M, Giannoni P, Morasso P ym. A proof of concept study for the integration of robot therapy with physiotherapy in the treatment of stroke patients. Clin Rehabil 2009;23:217-28 «PMID: 19218297»PubMed
  292. Cha YJ, Kim H. Effect of computer-based cognitive rehabilitation (CBCR) for people with stroke: a systematic review and meta-analysis. NeuroRehabilitation 2013;32:359-68 «PMID: 23535800»PubMed
  293. Chen S, Shen Q, Tang Y ym. Efficacy and safety of adding clopidogrel to aspirin on stroke prevention among high vascular risk patients: a meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS One 2014;9:e104402 «PMID: 25110930»PubMed
  294. Cho S, Ku J, Cho YK ym. Development of virtual reality proprioceptive rehabilitation system for stroke patients. Comput Methods Programs Biomed 2014;113:258-65 «PMID: 24183070»PubMed
  295. Cholesterol Treatment Trialists' (CTT) Collaborators, Kearney PM, Blackwell L ym. Efficacy of cholesterol-lowering therapy in 18,686 people with diabetes in 14 randomised trials of statins: a meta-analysis. Lancet 2008;371:117-25 «PMID: 18191683»PubMed
  296. Cholesterol Treatment Trialists' (CTT) Collaborators, Mihaylova B, Emberson J ym. The effects of lowering LDL cholesterol with statin therapy in people at low risk of vascular disease: meta-analysis of individual data from 27 randomised trials. Lancet 2012;380:581-90 «PMID: 22607822»PubMed
  297. Cholesterol Treatment Trialists’ (CTT) Collaboration, Baigent C, Blackwell L ym. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol: a meta-analysis of data from 170,000 participants in 26 randomised trials. Lancet 2010;376:1670-81
  298. Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive rehabilitation for executive dysfunction in adults with stroke or other adult non-progressive acquired brain damage. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008391 «PMID: 23633354»PubMed
  299. Ciccone A, Valvassori L, Nichelatti M ym. Endovascular treatment for acute ischemic stroke. N Engl J Med 2013;368:904-13 «PMID: 23387822»PubMed
  300. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 «PMID: 11128897»PubMed
  301. Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 «PMID: 16084827»PubMed
  302. Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 2003 through 2008. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:519-30 «PMID: 21440699»PubMed
  303. Clark WM, Wissman S, Albers GW ym. Recombinant tissue-type plasminogen activator (Alteplase) for ischemic stroke 3 to 5 hours after symptom onset. The ATLANTIS Study: a randomized controlled trial. Alteplase Thrombolysis for Acute Noninterventional Therapy in Ischemic Stroke. JAMA 1999;282:2019-26 «PMID: 10591384»PubMed
  304. Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN ym. Primary prevention of cardiovascular disease with atorvastatin in type 2 diabetes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS): multicentre randomised placebo-controlled trial. Lancet 2004;364:685-96 «PMID: 15325833»PubMed
  305. Collaborative systematic review of the randomised trials of organised inpatient (stroke unit) care after stroke. Stroke Unit Trialists' Collaboration. BMJ 1997;314:1151-9 «PMID: 9146387»PubMed
  306. Collins R, Armitage J, Parish S ym. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol-lowering with simvastatin in 5963 people with diabetes: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:2005-16 «PMID: 12814710»PubMed
  307. Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;361:1139-51 «PMID: 19717844»PubMed
  308. Consensus statement on mechanical thrombectomy. ESO-Karolinska Stroke Update 2014, in collaboration with ESMINT and ESNR, , ladattu 31.7.2015
  309. Cordo P, Lutsep H, Cordo L ym. Assisted movement with enhanced sensation (AMES): coupling motor and sensory to remediate motor deficits in chronic stroke patients. Neurorehabil Neural Repair 2009;23:67-77 «PMID: 18645190»PubMed
  310. Cummings SR, Ettinger B, Delmas PD ym. The effects of tibolone in older postmenopausal women. N Engl J Med 2008;359:697-708 «PMID: 18703472»PubMed
  311. Curb JD, Pressel SL, Cutler JA ym. Effect of diuretic-based antihypertensive treatment on cardiovascular disease risk in older diabetic patients with isolated systolic hypertension. Systolic Hypertension in the Elderly Program Cooperative Research Group. JAMA 1996;276:1886-92 «PMID: 8968014»PubMed
  312. Dashtipour K, Chen JJ, Walker HW ym. Systematic literature review of abobotulinumtoxinA in clinical trials for adult upper limb spasticity. Am J Phys Med Rehabil 2015;94:229-38 «PMID: 25299523»PubMed
  313. De Berardis G, Sacco M, Strippoli GF ym. Aspirin for primary prevention of cardiovascular events in people with diabetes: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2009;339:b4531 «PMID: 19897665»PubMed
  314. De Georgia MA, Krieger DW, Abou-Chebl A ym. Cooling for Acute Ischemic Brain Damage (COOL AID): a feasibility trial of endovascular cooling. Neurology 2004;63:312-7 «PMID: 15277626»PubMed
  315. Demaerschalk BM, Bobrow BJ, Raman R ym. Stroke team remote evaluation using a digital observation camera in Arizona: the initial mayo clinic experience trial. Stroke 2010;41:1251-8 «PMID: 20431081»PubMed
  316. Demaerschalk BM, Vegunta S, Vargas BB ym. Reliability of real-time video smartphone for assessing National Institutes of Health Stroke Scale scores in acute stroke patients. Stroke 2012;43:3271-7 «PMID: 23160878»PubMed
  317. Demetrios M, Khan F, Turner-Stokes L ym. Multidisciplinary rehabilitation following botulinum toxin and other focal intramuscular treatment for post-stroke spasticity. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009689 «PMID: 23740539»PubMed
  318. den Hertog HM, van der Worp HB, van Gemert HM ym. An early rise in body temperature is related to unfavorable outcome after stroke: data from the PAIS study. J Neurol 2011;258:302-7 «PMID: 20878419»PubMed
  319. Dengler R, Diener HC, Schwartz A ym. Early treatment with aspirin plus extended-release dipyridamole for transient ischaemic attack or ischaemic stroke within 24 h of symptom onset (EARLY trial): a randomised, open-label, blinded-endpoint trial. Lancet Neurol 2010;9:159-66 «PMID: 20060783»PubMed
  320. d'Esterre CD, Boesen ME, Ahn SH ym. Time-Dependent Computed Tomographic Perfusion Thresholds for Patients With Acute Ischemic Stroke. Stroke 2015;46:3390-7 «PMID: 26514186»PubMed
  321. Di Carlo A, Lamassa M, Wellwood I ym. Stroke unit care in clinical practice: an observational study in the Florence center of the European Registers of Stroke (EROS) Project. Eur J Neurol 2011;18:686-94 «PMID: 20840380»PubMed
  322. Diener HC, Bogousslavsky J, Brass LM ym. Aspirin and clopidogrel compared with clopidogrel alone after recent ischaemic stroke or transient ischaemic attack in high-risk patients (MATCH): randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2004;364:331-7 «PMID: 15276392»PubMed
  323. Diener HC, Connolly SJ, Ezekowitz MD ym. Dabigatran compared with warfarin in patients with atrial fibrillation and previous transient ischaemic attack or stroke: a subgroup analysis of the RE-LY trial. Lancet Neurol 2010;9:1157-63 «PMID: 21059484»PubMed
  324. Duckworth W, Abraira C, Moritz T ym. Glucose control and vascular complications in veterans with type 2 diabetes. N Engl J Med 2009;360:129-39 «PMID: 19092145»PubMed
  325. Dziedzic T, Pera J, Trabka-Janik E ym. The impact of postadmission glycemia on stroke outcome: Glucose normalisation is associated with better survival. Atherosclerosis 2010;211:584-8 «PMID: 20303492»PubMed
  326. Easton JD, Lopes RD, Bahit MC ym. Apixaban compared with warfarin in patients with atrial fibrillation and previous stroke or transient ischaemic attack: a subgroup analysis of the ARISTOTLE trial. Lancet Neurol 2012;11:503-11 «PMID: 22572202»PubMed
  327. Eckert B, Kucinski T, Pfeiffer G ym. Endovascular therapy of acute vertebrobasilar occlusion: early treatment onset as the most important factor. Cerebrovasc Dis 2002;14:42-50 «PMID: 12097850»PubMed
  328. Eckstein HH, Ringleb P, Allenberg JR ym. Results of the Stent-Protected Angioplasty versus Carotid Endarterectomy (SPACE) study to treat symptomatic stenoses at 2 years: a multinational, prospective, randomised trial. Lancet Neurol 2008;7:893-902 «PMID: 18774746»PubMed
  329. Ederle J, Bonati LH, Dobson J ym. Endovascular treatment with angioplasty or stenting versus endarterectomy in patients with carotid artery stenosis in the Carotid and Vertebral Artery Transluminal Angioplasty Study (CAVATAS): long-term follow-up of a randomised trial. Lancet Neurol 2009;8:898-907 «PMID: 19717345»PubMed
  330. Effect of intensive blood-glucose control with metformin on complications in overweight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Lancet 1998;352:854-65 «PMID: 9742977»PubMed
  331. Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. Lancet 2000;355:253-9 «PMID: 10675071»PubMed
  332. Efficacy of atenolol and captopril in reducing risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes: UKPDS 39. UK Prospective Diabetes Study Group. BMJ 1998;317:713-20 «PMID: 9732338»PubMed
  333. Els T, Oehm E, Voigt S ym. Safety and therapeutical benefit of hemicraniectomy combined with mild hypothermia in comparison with hemicraniectomy alone in patients with malignant ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 2006;21:79-85 «PMID: 16330868»PubMed
  334. Elsner B, Kugler J, Pohl M ym. Transcranial direct current stimulation (tDCS) for improving function and activities of daily living in patients after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009645 «PMID: 24234980»PubMed
  335. Emdin CA, Rahimi K, Neal B ym. Blood pressure lowering in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2015;313:603-15 «PMID: 25668264»PubMed
  336. Endarterectomy for asymptomatic carotid artery stenosis. Executive Committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study. JAMA 1995;273:1421-8 «PMID: 7723155»PubMed
  337. Ettehad D, Emdin CA, Kiran A ym. Blood pressure lowering for prevention of cardiovascular disease and death: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2016;387:957-67 «PMID: 26724178»PubMed
  338. European Carotid Surgery Trial 2 (ECST-2) website. http://www.ecst2.com
  339. Evans JJ, Wilson BA, Schuri U ym. A comparison of ‘errorless' and ‘trial and error' learning methods for teaching individuals with acquired memory deficits. Neuropsychol Rehabil 2000;10:67-101
  340. Fearon P, Langhorne P, Early Supported Discharge Trialists. Services for reducing duration of hospital care for acute stroke patients. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD000443 «PMID: 22972045»PubMed
  341. Fens M, Vluggen T, van Haastregt JC ym. Multidisciplinary care for stroke patients living in the community: a systematic review. J Rehabil Med 2013;45:321-30 «PMID: 23546307»PubMed
  342. Foley N, Pereira S, Salter K ym. Treatment with botulinum toxin improves upper-extremity function post stroke: a systematic review and meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:977-89 «PMID: 23262381»PubMed
  343. Fonville S, Zandbergen AA, Vermeer SE ym. Prevalence of prediabetes and newly diagnosed diabetes in patients with a transient ischemic attack or stroke. Cerebrovasc Dis 2013;36:283-9 «PMID: 24135458»PubMed
  344. Frank B, Fulton RL, Weimar C ym. Use of paracetamol in ischaemic stroke patients: evidence from VISTA. Acta Neurol Scand 2013;128:172-7 «PMID: 23410198»PubMed
  345. Fulk GD, Echternach JL. Test-retest reliability and minimal detectable change of gait speed in individuals undergoing rehabilitation after stroke. J Neurol Phys Ther 2008;32:8-13 «PMID: 18463550»PubMed
  346. Furlan AJ, Reisman M, Massaro J ym. Closure or medical therapy for cryptogenic stroke with patent foramen ovale. N Engl J Med 2012;366:991-9 «PMID: 22417252»PubMed
  347. Giugliano RP, Ruff CT, Braunwald E ym. Edoxaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2013;369:2093-104 «PMID: 24251359»PubMed
  348. Gjelsvik BE, Hofstad H, Smedal T ym. Balance and walking after three different models of stroke rehabilitation: early supported discharge in a day unit or at home, and traditional treatment (control). BMJ Open 2014;4:e004358 «PMID: 24833680»PubMed
  349. Gladstone DJ, Spring M, Dorian P ym. Atrial fibrillation in patients with cryptogenic stroke. N Engl J Med 2014;370:2467-77 «PMID: 24963566»PubMed
  350. Goldberg RB, Mellies MJ, Sacks FM ym. Cardiovascular events and their reduction with pravastatin in diabetic and glucose-intolerant myocardial infarction survivors with average cholesterol levels: subgroup analyses in the cholesterol and recurrent events (CARE) trial. The Care Investigators. Circulation 1998;98:2513-9 «PMID: 9843456»PubMed
  351. Goldstein LB, Adams R, Becker K ym. Primary prevention of ischemic stroke: A statement for healthcare professionals from the Stroke Council of the American Heart Association. Circulation 2001;103:163-82 «PMID: 11136703»PubMed
  352. Gouya G, Arrich J, Wolzt M ym. Antiplatelet treatment for prevention of cerebrovascular events in patients with vascular diseases: a systematic review and meta-analysis. Stroke 2014;45:492-503 «PMID: 24368560»PubMed
  353. Goyal M, Demchuk AM, Menon BK ym. Randomized assessment of rapid endovascular treatment of ischemic stroke. N Engl J Med 2015;372:1019-30 «PMID: 25671798»PubMed
  354. Goyal M, Menon BK, van Zwam WH ym. Endovascular thrombectomy after large-vessel ischaemic stroke: a meta-analysis of individual patient data from five randomised trials. Lancet 2016;387:1723-31 «PMID: 26898852»PubMed
  355. Grady D, Herrington D, Bittner V ym. Cardiovascular disease outcomes during 6.8 years of hormone therapy: Heart and Estrogen/progestin Replacement Study follow-up (HERS II). JAMA 2002;288:49-57 «PMID: 12090862»PubMed
  356. Granger CB, Alexander JH, McMurray JJ ym. Apixaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:981-92 «PMID: 21870978»PubMed
  357. Gray CS, Hildreth AJ, Sandercock PA ym. Glucose-potassium-insulin infusions in the management of post-stroke hyperglycaemia: the UK Glucose Insulin in Stroke Trial (GIST-UK). Lancet Neurol 2007;6:397-406 «PMID: 17434094»PubMed
  358. Hacke W, Donnan G, Fieschi C ym. Association of outcome with early stroke treatment: pooled analysis of ATLANTIS, ECASS, and NINDS rt-PA stroke trials. Lancet 2004;363:768-74 «PMID: 15016487»PubMed
  359. Hacke W, Kaste M, Bluhmki E ym. Thrombolysis with alteplase 3 to 4.5 hours after acute ischemic stroke. N Engl J Med 2008;359:1317-29 «PMID: 18815396»PubMed
  360. Hacke W, Kaste M, Fieschi C ym. Intravenous thrombolysis with recombinant tissue plasminogen activator for acute hemispheric stroke. The European Cooperative Acute Stroke Study (ECASS) JAMA 1995;274:1017-25 «PMID: 7563451»PubMed
  361. Hacke W, Kaste M, Fieschi C ym. Randomised double-blind placebo-controlled trial of thrombolytic therapy with intravenous alteplase in acute ischaemic stroke (ECASS II). Second European-Australasian Acute Stroke Study Investigators. Lancet 1998;352:1245-51 «PMID: 9788453»PubMed
  362. Hacke W, Zeumer H, Ferbert A ym. Intra-arterial thrombolytic therapy improves outcome in patients with acute vertebrobasilar occlusive disease. Stroke 1988;19:1216-22 «PMID: 3176080»PubMed
  363. Halliday A, Harrison M, Hayter E ym. 10-year stroke prevention after successful carotid endarterectomy for asymptomatic stenosis (ACST-1): a multicentre randomised trial. Lancet 2010;376:1074-84 «PMID: 20870099»PubMed
  364. Halliday A, Mansfield A, Marro J ym. Prevention of disabling and fatal strokes by successful carotid endarterectomy in patients without recent neurological symptoms: randomised controlled trial. Lancet 2004;363:1491-502 «PMID: 15135594»PubMed
  365. Handschu R, Littmann R, Reulbach U ym. Telemedicine in emergency evaluation of acute stroke: interrater agreement in remote video examination with a novel multimedia system. Stroke 2003;34:2842-6 «PMID: 14615620»PubMed
  366. Hankey GJ, Patel MR, Stevens SR ym. Rivaroxaban compared with warfarin in patients with atrial fibrillation and previous stroke or transient ischaemic attack: a subgroup analysis of ROCKET AF. Lancet Neurol 2012;11:315-22 «PMID: 22402056»PubMed
  367. Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG ym. Effects of intensive blood-pressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. HOT Study Group. Lancet 1998;351:1755-62 «PMID: 9635947»PubMed
  368. Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20,536 high-risk individuals: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;360:7-22
  369. Heiss G, Wallace R, Anderson GL ym. Health risks and benefits 3 years after stopping randomized treatment with estrogen and progestin. JAMA 2008;299:1036-45 «PMID: 18319414»PubMed
  370. Hemmen TM, Raman R, Guluma KZ ym. Intravenous thrombolysis plus hypothermia for acute treatment of ischemic stroke (ICTuS-L): final results. Stroke 2010;41:2265-70 «PMID: 20724711»PubMed
  371. Higgins P, MacFarlane PW, Dawson J ym. Noninvasive cardiac event monitoring to detect atrial fibrillation after ischemic stroke: a randomized, controlled trial. Stroke 2013;44:2525-31 «PMID: 23899913»PubMed
  372. Hofstad H, Gjelsvik BE, Næss H ym. Early supported discharge after stroke in Bergen (ESD Stroke Bergen): three and six months results of a randomised controlled trial comparing two early supported discharge schemes with treatment as usual. BMC Neurol 2014;14:239 «PMID: 25528166»PubMed
  373. Holman RR, Paul SK, Bethel MA ym. 10-year follow-up of intensive glucose control in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;359:1577-89 «PMID: 18784090»PubMed
  374. Homma S, Sacco RL, Di Tullio MR ym. Effect of medical treatment in stroke patients with patent foramen ovale: patent foramen ovale in Cryptogenic Stroke Study. Circulation 2002;105:2625-31 «PMID: 12045168»PubMed
  375. How do stroke units improve patient outcomes? A collaborative systematic review of the randomized trials. Stroke Unit Trialists Collaboration. Stroke 1997;28:2139-44 «PMID: 9368554»PubMed
  376. Howlett OA, Lannin NA, Ada L ym. Functional electrical stimulation improves activity after stroke: a systematic review with meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:934-43 «PMID: 25634620»PubMed
  377. Hughes CM, Tommasino P, Budhota A ym. Upper extremity proprioception in healthy aging and stroke populations, and the effects of therapist- and robot-based rehabilitation therapies on proprioceptive function. Front Hum Neurosci 2015;9:120 «PMID: 25784872»PubMed
  378. Hulley S, Grady D, Bush T ym. Randomized trial of estrogen plus progestin for secondary prevention of coronary heart disease in postmenopausal women. Heart and Estrogen/progestin Replacement Study (HERS) Research Group. JAMA 1998;280:605-13 «PMID: 9718051»PubMed
  379. Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Lancet 1998;352:837-53 «PMID: 9742976»PubMed
  380. International Carotid Stenting Study investigators, Ederle J, Dobson J ym. Carotid artery stenting compared with endarterectomy in patients with symptomatic carotid stenosis (International Carotid Stenting Study): an interim analysis of a randomised controlled trial. Lancet 2010;375:985-97 «PMID: 20189239»PubMed
  381. IST-3 collaborative group, Sandercock P, Wardlaw JM ym. The benefits and harms of intravenous thrombolysis with recombinant tissue plasminogen activator within 6 h of acute ischaemic stroke (the third international stroke trial [IST-3]): a randomised controlled trial. Lancet 2012;379:2352-63
  382. Johansson E, Cuadrado-Godia E, Hayden D ym. Recurrent stroke in symptomatic carotid stenosis awaiting revascularization: A pooled analysis. Neurology 2016;86:498-504 «PMID: 26747885»PubMed
  383. Johansson T, Mutzenbach SJ, Ladurner G. Telemedicine in acute stroke care: the TESSA model. J Telemed Telecare 2011;17:268-72 «PMID: 21824968»PubMed
  384. Johansson T, Wild C. Telemedicine in acute stroke management: systematic review. Int J Technol Assess Health Care 2010;26:149-55 «PMID: 20392317»PubMed
  385. Jovin TG, Chamorro A, Cobo E ym. Thrombectomy within 8 hours after symptom onset in ischemic stroke. N Engl J Med 2015;372:2296-306 «PMID: 25882510»PubMed
  386. Kalra L, Evans A, Perez I ym. Alternative strategies for stroke care: a prospective randomised controlled trial. Lancet 2000;356:894-9 «PMID: 11036894»PubMed
  387. Kamel H, Navi BB, Elijovich L ym. Pilot randomized trial of outpatient cardiac monitoring after cryptogenic stroke. Stroke 2013;44:528-30 «PMID: 23192756»PubMed
  388. Karolinska Stroke Update 2008, Final draft per 20081118 ESO GC Statement on revised guidelines for intravenous thrombolysis. http://www.congrex-switzerland.com/fileadmin/files/2013/eso-stroke/pdf/ESO_Guideline_Update_Jan_2009.pdf
  389. Keech A, Colquhoun D, Best J ym. Secondary prevention of cardiovascular events with long-term pravastatin in patients with diabetes or impaired fasting glucose: results from the LIPID trial. Diabetes Care 2003;26:2713-21 «PMID: 14514569»PubMed
  390. Kennedy J, Hill MD, Ryckborst KJ ym. Fast assessment of stroke and transient ischaemic attack to prevent early recurrence (FASTER): a randomised controlled pilot trial. Lancet Neurol 2007;6:961-9 «PMID: 17931979»PubMed
  391. Kent DM, Dahabreh IJ, Ruthazer R ym. Device Closure of Patent Foramen Ovale After Stroke: Pooled Analysis of Completed Randomized Trials. J Am Coll Cardiol 2016;67:907-17 «PMID: 26916479»PubMed
  392. Kernan WN, Viscoli CM, Inzucchi SE ym. Prevalence of abnormal glucose tolerance following a transient ischemic attack or ischemic stroke. Arch Intern Med 2005;165:227-33 «PMID: 15668371»PubMed
  393. Khan K, Shuaib A, Whittaker T ym. Telestroke in Northern Alberta: a two year experience with remote hospitals. Can J Neurol Sci 2010;37:808-13 «PMID: 21059543»PubMed
  394. Kho AY, Liu KP, Chung RC. Meta-analysis on the effect of mental imagery on motor recovery of the hemiplegic upper extremity function. Aust Occup Ther J 2014;61:38-48 «PMID: 24138081»PubMed
  395. Kidwell CS, Jahan R, Saver JL. Endovascular treatment for acute ischemic stroke. N Engl J Med 2013;368:2434-5 «PMID: 23802241»PubMed
  396. Kinnear BZ, Lannin NA, Cusick A ym. Rehabilitation therapies after botulinum toxin-A injection to manage limb spasticity: a systematic review. Phys Ther 2014;94:1569-81 «PMID: 25060957»PubMed
  397. Lai JM, Francisco GE, Willis FB. Dynamic splinting after treatment with botulinum toxin type-A: a randomized controlled pilot study. Adv Ther 2009;26:241-8 «PMID: 19194671»PubMed
  398. Langhorne P, Lewsey JD, Jhund PS ym. Estimating the impact of stroke unit care in a whole population: an epidemiological study using routine data. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010;81:1301-5 «PMID: 20601665»PubMed
  399. Lee M, Saver JL, Hong KS ym. Risk-benefit profile of long-term dual- versus single-antiplatelet therapy among patients with ischemic stroke: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2013;159:463-70 «PMID: 24081287»PubMed
  400. Legg L, Langhorne P, Outpatient Service Trialists. Rehabilitation therapy services for stroke patients living at home: systematic review of randomised trials. Lancet 2004;363:352-6 «PMID: 15070563»PubMed
  401. Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitation of executive functioning in patients with frontal lobe brain damage with goal management training. Front Hum Neurosci 2011;5:9 «PMID: 21369362»PubMed
  402. Levy EI, Firlik AD, Wisniewski S ym. Factors affecting survival rates for acute vertebrobasilar artery occlusions treated with intra-arterial thrombolytic therapy: a meta-analytical approach. Neurosurgery 1999;45:539-45; discussion 545-8 «PMID: 10493376»PubMed
  403. Li J, Liu J, Liu M ym. Closure versus medical therapy for preventing recurrent stroke in patients with patent foramen ovale and a history of cryptogenic stroke or transient ischemic attack. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009938 «PMID: 26346232»PubMed
  404. Lindholm LH, Ibsen H, Dahlöf B ym. Cardiovascular morbidity and mortality in patients with diabetes in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:1004-10 «PMID: 11937179»PubMed
  405. Lindsberg PJ, Mattle HP. Therapy of basilar artery occlusion: a systematic analysis comparing intra-arterial and intravenous thrombolysis. Stroke 2006;37:922-8 «PMID: 16439705»PubMed
  406. Lindsberg PJ, Pekkola J, Strbian D ym. Time window for recanalization in basilar artery occlusion: Speculative synthesis. Neurology 2015;85:1806-15 «PMID: 26574535»PubMed
  407. Lindsberg PJ, Sairanen T, Nagel S ym. Recanalization treatments in basilar artery occlusion - Systematic analysis. Eur Stroke J 2016;1:41-50
  408. Lindsberg PJ, Sairanen T, Strbian D ym. Current treatment of basilar artery occlusion. Ann N Y Acad Sci 2012;1268:35-44 «PMID: 22994219»PubMed
  409. Lindsberg PJ, Soinne L, Tatlisumak T ym. Long-term outcome after intravenous thrombolysis of basilar artery occlusion. JAMA 2004;292:1862-6 «PMID: 15494584»PubMed
  410. Lindsberg PJ, Tuomi T, Kaste M. Oral glucose tolerance test should be performed after stroke and transient ischemic attack. Int J Stroke 2011;6:317-20 «PMID: 21745342»PubMed
  411. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-9 «PMID: 17098085»PubMed
  412. Loetscher T, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for attention deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002842 «PMID: 23728639»PubMed
  413. Mantese VA, Timaran CH, Chiu D ym. The Carotid Revascularization Endarterectomy versus Stenting Trial (CREST): stenting versus carotid endarterectomy for carotid disease. Stroke 2010;41:S31-4 «PMID: 20876500»PubMed
  414. Mas JL, Chatellier G, Beyssen B ym. Endarterectomy versus stenting in patients with symptomatic severe carotid stenosis. N Engl J Med 2006;355:1660-71 «PMID: 17050890»PubMed
  415. Mas JL, Trinquart L, Leys D ym. Endarterectomy Versus Angioplasty in Patients with Symptomatic Severe Carotid Stenosis (EVA-3S) trial: results up to 4 years from a randomised, multicentre trial. Lancet Neurol 2008;7:885-92 «PMID: 18774745»PubMed
  416. Mattle HP, Arnold M, Lindsberg PJ ym. Basilar artery occlusion. Lancet Neurol 2011;10:1002-14 «PMID: 22014435»PubMed
  417. Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of glucose metabolism in acute stroke patients: an underrecognized problem. Diabetes Care 2006;29:792-7 «PMID: 16567817»PubMed
  418. Mayberg MR, Wilson SE, Yatsu F ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischemia in symptomatic carotid stenosis. Veterans Affairs Cooperative Studies Program 309 Trialist Group. JAMA 1991;266:3289-94 «PMID: 1960828»PubMed
  419. Mehrholz J, Elsner B, Werner C ym. Electromechanical-assisted training for walking after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD006185 «PMID: 23888479»PubMed
  420. Mehrholz J, Pohl M, Elsner B. Treadmill training and body weight support for walking after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD002840 «PMID: 24458944»PubMed
  421. Meier B, Kalesan B, Mattle HP ym. Percutaneous closure of patent foramen ovale in cryptogenic embolism. N Engl J Med 2013;368:1083-91 «PMID: 23514285»PubMed
  422. Meyer BC, Lyden PD, Al-Khoury L ym. Prospective reliability of the STRokE DOC wireless/site independent telemedicine system. Neurology 2005;64:1058-60 «PMID: 15781827»PubMed
  423. Meyer BC, Raman R, Chacon MR ym. Reliability of site-independent telemedicine when assessed by telemedicine-naive stroke practitioners. J Stroke Cerebrovasc Dis 2008;17:181-6 «PMID: 18589337»PubMed
  424. Meyer BC, Raman R, Hemmen T ym. Efficacy of site-independent telemedicine in the STRokE DOC trial: a randomised, blinded, prospective study. Lancet Neurol 2008;7:787-95 «PMID: 18676180»PubMed
  425. Mikkola TS, Tuomikoski P, Lyytinen H ym. Estradiol-based postmenopausal hormone therapy and risk of cardiovascular and all-cause mortality. Menopause 2015;22:976-83 «PMID: 25803671»PubMed
  426. Miller CS, Grandi SM, Shimony A ym. Meta-analysis of efficacy and safety of new oral anticoagulants (dabigatran, rivaroxaban, apixaban) versus warfarin in patients with atrial fibrillation. Am J Cardiol 2012;110:453-60 «PMID: 22537354»PubMed
  427. Miyai I, Sonoda S, Nagai S ym. Results of new policies for inpatient rehabilitation coverage in Japan. Neurorehabil Neural Repair 2011;25:540-7 «PMID: 21451116»PubMed
  428. Müller-Barna P, Hubert GJ, Boy S ym. TeleStroke units serving as a model of care in rural areas: 10-year experience of the TeleMedical project for integrative stroke care. Stroke 2014;45:2739-44 «PMID: 25147327»PubMed
  429. Nagel S, Herweh C, Köhrmann M ym. MRI in patients with acute basilar artery occlusion - DWI lesion scoring is an independent predictor of outcome. Int J Stroke 2012;7:282-8 «PMID: 22151607»PubMed
  430. Nagel S, Kellert L, Möhlenbruch M ym. Improved clinical outcome after acute basilar artery occlusion since the introduction of endovascular thrombectomy devices. Cerebrovasc Dis 2013;36:394-400 «PMID: 24246933»PubMed
  431. Nair RD, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for memory deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD002293 «PMID: 17636703»PubMed
  432. Nathan DM, Cleary PA, Backlund JY ym. Intensive diabetes treatment and cardiovascular disease in patients with type 1 diabetes. N Engl J Med 2005;353:2643-53 «PMID: 16371630»PubMed
  433. Nathan DM. Some answers, more controversy, from UKPDS. United Kingdom Prospective Diabetes Study. Lancet 1998;352:832-3 «PMID: 9742972»PubMed
  434. Nimptsch U, Mansky T. Stroke unit care and trends of in-hospital mortality for stroke in Germany 2005-2010. Int J Stroke 2014;9:260-5 «PMID: 24206775»PubMed
  435. Niskanen L, Hedner T, Hansson L ym. Reduced cardiovascular morbidity and mortality in hypertensive diabetic patients on first-line therapy with an ACE inhibitor compared with a diuretic/beta-blocker-based treatment regimen: a subanalysis of the Captopril Prevention Project. Diabetes Care 2001;24:2091-6 «PMID: 11723089»PubMed
  436. Nogueira RG, Lutsep HL, Gupta R ym. Trevo versus Merci retrievers for thrombectomy revascularisation of large vessel occlusions in acute ischaemic stroke (TREVO 2): a randomised trial. Lancet 2012;380:1231-40 «PMID: 22932714»PubMed
  437. Nuotio K, Soinne L, Hänninen H ym. Life-threatening coronary disease is prevalent in patients with stenosing carotid artery disease. Int J Stroke 2015;10:1217-23 «PMID: 26311319»PubMed
  438. Obembe AO, Eng JJ. Rehabilitation Interventions for Improving Social Participation After Stroke: A Systematic Review and Meta-analysis. Neurorehabil Neural Repair 2016;30:384-92 «PMID: 26223681»PubMed
  439. Outpatient Service Trialists. Therapy-based rehabilitation services for stroke patients at home. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002925 «PMID: 12535444»PubMed
  440. Patel MR, Mahaffey KW, Garg J ym. Rivaroxaban versus warfarin in nonvalvular atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:883-91 «PMID: 21830957»PubMed
  441. Pervez MA, Silva G, Masrur S ym. Remote supervision of IV-tPA for acute ischemic stroke by telemedicine or telephone before transfer to a regional stroke center is feasible and safe. Stroke 2010;41:e18-24 «PMID: 19910552»PubMed
  442. Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectiveness of constraint-induced movement therapy on activity and participation after stroke: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Rehabil 2012;26:209-23 «PMID: 22070990»PubMed
  443. Peurala SH, Karttunen AH, Sjögren T ym. Evidence for the effectiveness of walking training on walking and self-care after stroke: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Rehabil Med 2014;46:387-99 «PMID: 24733289»PubMed
  444. Pfefferkorn T, Holtmannspötter M, Schmidt C ym. Drip, ship, and retrieve: cooperative recanalization therapy in acute basilar artery occlusion. Stroke 2010;41:722-6 «PMID: 20150550»PubMed
  445. Phipps MS, Desai RA, Wira C ym. Epidemiology and outcomes of fever burden among patients with acute ischemic stroke. Stroke 2011;42:3357-62 «PMID: 21980196»PubMed
  446. Pietrzak E, Cotea C, Pullman S. Using commercial video games for upper limb stroke rehabilitation: is this the way of the future? Top Stroke Rehabil 2014;21:152-62 «PMID: 24710975»PubMed
  447. Piironen K, Tiainen M, Mustanoja S ym. Mild hypothermia after intravenous thrombolysis in patients with acute stroke: a randomized controlled trial. Stroke 2014;45:486-91 «PMID: 24436240»PubMed
  448. Powers WJ, Derdeyn CP, Biller J ym. 2015 American Heart Association/American Stroke Association Focused Update of the 2013 Guidelines for the Early Management of Patients With Acute Ischemic Stroke Regarding Endovascular Treatment: A Guideline for Healthcare Professionals From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2015;46:3020-35 «PMID: 26123479»PubMed
  449. Prevention of cardiovascular events and death with pravastatin in patients with coronary heart disease and a broad range of initial cholesterol levels. The Long-Term Intervention with Pravastatin in Ischaemic Disease (LIPID) Study Group. N Engl J Med 1998;339:1349-57 «PMID: 9841303»PubMed
  450. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265:3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
  451. Puetz V, Sylaja PN, Coutts SB ym. Extent of hypoattenuation on CT angiography source images predicts functional outcome in patients with basilar artery occlusion. Stroke 2008;39:2485-90 «PMID: 18617663»PubMed
  452. Pyorälä K, Pedersen TR, Kjekshus J ym. Cholesterol lowering with simvastatin improves prognosis of diabetic patients with coronary heart disease. A subgroup analysis of the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S) Diabetes Care 1997;20:614-20 «PMID: 9096989»PubMed
  453. Randomised trial of cholesterol lowering in 4444 patients with coronary heart disease: the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 1994;344:1383-9 «PMID: 7968073»PubMed
  454. Randomised trial of endarterectomy for recently symptomatic carotid stenosis: final results of the MRC European Carotid Surgery Trial (ECST). Lancet 1998;351:1379-87 «PMID: 9593407»PubMed
  455. Rantner B, Goebel G, Bonati LH ym. The risk of carotid artery stenting compared with carotid endarterectomy is greatest in patients treated within 7 days of symptoms. J Vasc Surg 2013;57:619-626.e2; discussion 625-6 «PMID: 23237679»PubMed
  456. Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and benefits of estrogen plus progestin in healthy postmenopausal women: principal results From the Women's Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2002;288:321-33 «PMID: 12117397»PubMed
  457. Rossouw JE, Prentice RL, Manson JE ym. Postmenopausal hormone therapy and risk of cardiovascular disease by age and years since menopause. JAMA 2007;297:1465-77 «PMID: 17405972»PubMed
  458. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Analysis of pooled data from the randomised controlled trials of endarterectomy for symptomatic carotid stenosis. Lancet 2003;361:107-16 «PMID: 12531577»PubMed
  459. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Endarterectomy for symptomatic carotid stenosis in relation to clinical subgroups and timing of surgery. Lancet 2004;363:915-24 «PMID: 15043958»PubMed
  460. Rothwell PM, Warlow CP. Timing of TIAs preceding stroke: time window for prevention is very short. Neurology 2005;64:817-20 «PMID: 15753415»PubMed
  461. Rubins HB, Robins SJ, Collins D ym. Gemfibrozil for the secondary prevention of coronary heart disease in men with low levels of high-density lipoprotein cholesterol. Veterans Affairs High-Density Lipoprotein Cholesterol Intervention Trial Study Group. N Engl J Med 1999;341:410-8 «PMID: 10438259»PubMed
  462. Ruff CT, Giugliano RP, Braunwald E ym. Comparison of the efficacy and safety of new oral anticoagulants with warfarin in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis of randomised trials. Lancet 2014;383:955-62 «PMID: 24315724»PubMed
  463. Sacco M, Pellegrini F, Roncaglioni MC ym. Primary prevention of cardiovascular events with low-dose aspirin and vitamin E in type 2 diabetic patients: results of the Primary Prevention Project (PPP) trial. Diabetes Care 2003;26:3264-72 «PMID: 14633812»PubMed
  464. Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investigators. N Engl J Med 1996;335:1001-9 «PMID: 8801446»PubMed
  465. Sairanen T, Soinila S, Nikkanen M ym. Two years of Finnish Telestroke: thrombolysis at spokes equal to that at the hub. Neurology 2011;76:1145-52 «PMID: 21368283»PubMed
  466. Sandercock PA, Counsell C, Tseng MC ym. Oral antiplatelet therapy for acute ischaemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD000029 «PMID: 24668137»PubMed
  467. Sanna T, Diener HC, Passman RS ym. Cryptogenic stroke and underlying atrial fibrillation. N Engl J Med 2014;370:2478-86 «PMID: 24963567»PubMed
  468. Sardar P, Chatterjee S, Wu WC ym. New oral anticoagulants are not superior to warfarin in secondary prevention of stroke or transient ischemic attacks, but lower the risk of intracranial bleeding: insights from a meta-analysis and indirect treatment comparisons. PLoS One 2013;8:e77694 «PMID: 24204920»PubMed
  469. Saver JL, Gornbein J, Grotta J ym. Number needed to treat to benefit and to harm for intravenous tissue plasminogen activator therapy in the 3- to 4.5-hour window: joint outcome table analysis of the ECASS 3 trial. Stroke 2009;40:2433-7 «PMID: 19498197»PubMed
  470. Saver JL, Goyal M, Bonafe A ym. Stent-retriever thrombectomy after intravenous t-PA vs. t-PA alone in stroke. N Engl J Med 2015;372:2285-95 «PMID: 25882376»PubMed
  471. Saver JL, Jahan R, Levy EI ym. Solitaire flow restoration device versus the Merci Retriever in patients with acute ischaemic stroke (SWIFT): a randomised, parallel-group, non-inferiority trial. Lancet 2012;380:1241-9 «PMID: 22932715»PubMed
  472. Schierbeck LL, Rejnmark L, Tofteng CL ym. Effect of hormone replacement therapy on cardiovascular events in recently postmenopausal women: randomised trial. BMJ 2012;345:e6409 «PMID: 23048011»PubMed
  473. Schonewille WJ, Wijman CA, Michel P ym. Treatment and outcomes of acute basilar artery occlusion in the Basilar Artery International Cooperation Study (BASICS): a prospective registry study. Lancet Neurol 2009;8:724-30 «PMID: 19577962»PubMed
  474. Schwab S, Schwarz S, Spranger M ym. Moderate hypothermia in the treatment of patients with severe middle cerebral artery infarction. Stroke 1998;29:2461-6 «PMID: 9836751»PubMed
  475. Schwab S, Vatankhah B, Kukla C ym. Long-term outcome after thrombolysis in telemedical stroke care. Neurology 2007;69:898-903 «PMID: 17724293»PubMed
  476. Sellars C, Hughes T, Langhorne P. Speech and language therapy for dysarthria due to non-progressive brain damage. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD002088 «PMID: 16034872»PubMed
  477. Sever PS, Dahlöf B, Poulter NR ym. Prevention of coronary and stroke events with atorvastatin in hypertensive patients who have average or lower-than-average cholesterol concentrations, in the Anglo-Scandinavian Cardiac Outcomes Trial--Lipid Lowering Arm (ASCOT-LLA): a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2003;361:1149-58 «PMID: 12686036»PubMed
  478. Shafqat S, Kvedar JC, Guanci MM ym. Role for telemedicine in acute stroke. Feasibility and reliability of remote administration of the NIH stroke scale. Stroke 1999;30:2141-5 «PMID: 10512919»PubMed
  479. Shufelt CL, Merz CN, Prentice RL ym. Hormone therapy dose, formulation, route of delivery, and risk of cardiovascular events in women: findings from the Women's Health Initiative Observational Study. Menopause 2014;21:260-6 «PMID: 24045672»PubMed
  480. Sleight P, Yusuf S, Pogue J ym. Blood-pressure reduction and cardiovascular risk in HOPE study. Lancet 2001;358:2130-1 «PMID: 11784631»PubMed
  481. Song YM, Cho HJ. Risk of stroke and myocardial infarction after reduction or cessation of cigarette smoking: a cohort study in korean men. Stroke 2008;39:2432-8 «PMID: 18617660»PubMed
  482. SPACE Collaborative Group, Ringleb PA, Allenberg J ym. 30 day results from the SPACE trial of stent-protected angioplasty versus carotid endarterectomy in symptomatic patients: a randomised non-inferiority trial. Lancet 2006;368:1239-47
  483. SPS3 Investigators, Benavente OR, Hart RG ym. Effects of clopidogrel added to aspirin in patients with recent lacunar stroke. N Engl J Med 2012;367:817-25 «PMID: 22931315»PubMed
  484. Staessen JA, Fagard R, Thijs L ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. The Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) Trial Investigators. Lancet 1997;350:757-64 «PMID: 9297994»PubMed
  485. Stavem K, Rønning OM. Survival over 12 years following acute stroke: initial treatment in a stroke unit vs general medical wards. Acta Neurol Scand 2011;124:429-33 «PMID: 22017635»PubMed
  486. Steinhubl SR, Berger PB, Mann JT 3rd ym. Early and sustained dual oral antiplatelet therapy following percutaneous coronary intervention: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2411-20 «PMID: 12435254»PubMed
  487. Strbian D, Sairanen T, Silvennoinen H ym. Thrombolysis of basilar artery occlusion: impact of baseline ischemia and time. Ann Neurol 2013;73:688-94 «PMID: 23536323»PubMed
  488. Sun SF, Hsu CW, Sun HP ym. Combined botulinum toxin type A with modified constraint-induced movement therapy for chronic stroke patients with upper extremity spasticity: a randomized controlled study. Neurorehabil Neural Repair 2010;24:34-41 «PMID: 19729582»PubMed
  489. Sun Y, Paulus D, Eyssen M ym. A systematic review and meta-analysis of acute stroke unit care: what's beyond the statistical significance? BMC Med Res Methodol 2013;13:132 «PMID: 24164771»PubMed
  490. Switzer JA, Hall C, Gross H ym. A web-based telestroke system facilitates rapid treatment of acute ischemic stroke patients in rural emergency departments. J Emerg Med 2009;36:12-8 «PMID: 18242925»PubMed
  491. Sze FK, Wong E, Or KK ym. Does acupuncture improve motor recovery after stroke? A meta-analysis of randomized controlled trials. Stroke 2002;33:2604-19 «PMID: 12411650»PubMed
  492. Tamm A, Siddiqui M, Shuaib A ym. Impact of stroke care unit on patient outcomes in a community hospital. Stroke 2014;45:211-6 «PMID: 24253547»PubMed
  493. Taule T, Strand LI, Assmus J ym. Ability in daily activities after early supported discharge models of stroke rehabilitation. Scand J Occup Ther 2015;22:355-65 «PMID: 26005768»PubMed
  494. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. N Engl J Med 1993;329:977-86 «PMID: 8366922»PubMed
  495. The European Stroke Prevention Study (ESPS). Principal end-points. The ESPS Group. Lancet 1987;2:1351-4 «PMID: 2890951»PubMed
  496. Thieme H, Mehrholz J, Pohl M ym. Mirror therapy for improving motor function after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD008449 «PMID: 22419334»PubMed
  497. Thomson K, Pollock A, Bugge C ym. Commercial gaming devices for stroke upper limb rehabilitation: a systematic review. Int J Stroke 2014;9:479-88 «PMID: 24661797»PubMed
  498. Thrane G, Friborg O, Anke A ym. A meta-analysis of constraint-induced movement therapy after stroke. J Rehabil Med 2014;46:833-42 «PMID: 25182341»PubMed
  499. Tight blood pressure control and risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes: UKPDS 38. UK Prospective Diabetes Study Group. BMJ 1998;317:703-13 «PMID: 9732337»PubMed
  500. Tissue plasminogen activator for acute ischemic stroke. The National Institute of Neurological Disorders and Stroke rt-PA Stroke Study Group. N Engl J Med 1995;333:1581-7 «PMID: 7477192»PubMed
  501. Tuomilehto J, Rastenyte D, Birkenhäger WH ym. Effects of calcium-channel blockade in older patients with diabetes and systolic hypertension. Systolic Hypertension in Europe Trial Investigators. N Engl J Med 1999;340:677-84 «PMID: 10053176»PubMed
  502. Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165:1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
  503. Wahlgren N, Ahmed N, Dávalos A ym. Thrombolysis with alteplase for acute ischaemic stroke in the Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke-Monitoring Study (SITS-MOST): an observational study. Lancet 2007;369:275-82 «PMID: 17258667»PubMed
  504. Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucose metabolism in patients with acute stroke and no previous diagnosis of diabetes mellitus. QJM 2005;98:871-8 «PMID: 16239309»PubMed
  505. Wang S, Lee SB, Pardue C ym. Remote evaluation of acute ischemic stroke: reliability of National Institutes of Health Stroke Scale via telestroke. Stroke 2003;34:e188-91 «PMID: 14500929»PubMed
  506. Wang Y, Wang Y, Zhao X ym. Clopidogrel with aspirin in acute minor stroke or transient ischemic attack. N Engl J Med 2013;369:11-9 «PMID: 23803136»PubMed
  507. Wang XL, Wang SM, Zhi DS ym. Mild hypothermia on patients with massive hemispheric infarction. Chinese J Neurol 2005;38:255-7
  508. Weber DJ, Skidmore ER, Niyonkuru C ym. Cyclic functional electrical stimulation does not enhance gains in hand grasp function when used as an adjunct to onabotulinumtoxinA and task practice therapy: a single-blind, randomized controlled pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:679-86 «PMID: 20434603»PubMed
  509. Welch KM. Review of the SPARCL trial and its subanalyses. Curr Atheroscler Rep 2009;11:315-21 «PMID: 19500496»PubMed
  510. Westerberg H, Jacobaeus H, Hirvikoski T ym. Computerized working memory training after stroke--a pilot study. Brain Inj 2007;21:21-9 «PMID: 17364516»PubMed
  511. White HD, Simes RJ, Anderson NE ym. Pravastatin therapy and the risk of stroke. N Engl J Med 2000;343:317-26 «PMID: 10922421»PubMed
  512. Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyday memory and planning problems by means of a paging system: a randomised control crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:477-82 «PMID: 11254770»PubMed
  513. Wolf A, Scheiderer R, Napolitan N ym. Efficacy and task structure of bimanual training post stroke: a systematic review. Top Stroke Rehabil 2014;21:181-96 «PMID: 24985386»PubMed
  514. World Health Organization and International Diabetes Federation. Definition and diagnosis of diabetes mellitus and intermediate hyperglycemia. Report of a WHO/IDF consultation. Geneva, Switzerland: WHO Document Production Services:13-27
  515. Wu O, Langhorne P. The challenge of acute-stroke management: does telemedicine offer a solution? Int J Stroke 2006;1:201-7 «PMID: 18706017»PubMed
  516. Yusuf S, Sleight P, Pogue J ym. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. The Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. N Engl J Med 2000;342:145-53 «PMID: 10639539»PubMed
  517. Yusuf S, Zhao F, Mehta SR ym. Effects of clopidogrel in addition to aspirin in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. N Engl J Med 2001;345:494-502 «PMID: 11519503»PubMed
  518. Zaidi SF, Jumma MA, Urra XN ym. Telestroke-guided intravenous tissue-type plasminogen activator treatment achieves a similar clinical outcome as thrombolysis at a comprehensive stroke center. Stroke 2011;42:3291-3 «PMID: 21885843»PubMed
  519. Zhao XF, Du Y, Liu PG ym. Acupuncture for stroke: evidence of effectiveness, safety, and cost from systematic reviews. Top Stroke Rehabil 2012;19:226-33 «PMID: 22668677»PubMed