Näytönastekatsaukset

Kognitiiviset kuntoutusohjelmat skitsofreniapotilaiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
23.1.2013
Jorma Oksanen

Näytön aste = A

Kognitiivinen kuntoutus parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota sekä parantaa toimintakykyä muuhun kuntoutukseen yhdistettynä.

Kognitiivinen remediaatio tarkoittaa interventiota, jossa pyritään harjoittelemalla parantamaan kognitiivisia prosesseja (tarkkaavaisuutta, muistia, toiminnanohjausta, sosiaalista kognitiota tai metakognitiota) siten, että tulokset jäävät mahdollisimman pitkäaikaisiksi ja mahdollisimman suuressa määrin yleistyvät toimintaan. Kognitiivisen remediaation toteuttamiseksi on kehitetty useita toisistaan osittain poikkeavia hoito-ohjelmia, joista osa perustuu tietokoneohjelmien hyväksikäyttöön.

Uusimmassa, Wykesin ym. systemoidussa katsauksessa «Wykes T, Huddy V, Cellard C ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168:472-85 »1 kerättiin vuosilta 1973–2010 yhteensä 109 julkaisua 40 tutkimuksesta, joissa ainakin 70 % potilaista oli skitsofreniaa sairastavia (N = 2 104) ja joissa oli vertailuryhmä ja kuvaus potilaiden ryhmiin sijoittamisen menettelystä. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin ja laadun vaikutusta tuloksiin selvitettiin. Meta-analyysin perusteella todettiin, että remediaatiolla saatiin aikaan seurannassa säilyviä tuloksia kognition ja toimintakyvyn osalta, vaikutus psykoosioireisiin oli vähäinen ja hävisi seurannassa. Laskettu vaikutuskoko yhteisarvioon oli 0,45 (95 % luottamusväli 0,31–0,59).

Mikään ohjelma ei osoittautunut muita paremmaksi eikä muillakaan hoidon toteutukseen liittyvillä tekijöillä ollut vaikutusta. Kognitiivinen remediaatio oli tehokkaampaa, kun sitä annettiin kliinisesti vakaassa vaiheessa oleville potilaille. Toimintakykyyn saatiin merkitsevästi parempia tuloksia, kun remediaatiota annettiin yhdessä muun psykiatrisen kuntoutuksen kanssa, ja paljon suurempi vaikutuskoko saavutettiin, kun remediaation kanssa annettavalla kuntoutuksella oli selkeitä tavoitteita. Vaikka tutkimusten metodologisessa laadussa oli vaihtelua, ei tämän todettu vaikuttavan saatuihin tuloksiin, parhaissakin tutkimuksissa oli saatu samanlainen pieni tai kohtalainen vaikutus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Grynszpanin ym. systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Grynszpan O, Perbal S, Pelissolo A ym. Efficacy and specificity of computer-assisted cognitive remediation in schizophrenia: a meta-analytical study. Psychol Med 2011;41:163-73 »2 oli 16 tietokoneavusteista kognitiivista remediaatiota käsitellyttä kontrolloitua, satunnaistettua tutkimusta.

Meta-analyysin perusteella tällainen hoito paransi yleistä kognitiota, keskimääräinen vaikutuskoko oli 0,38 (95 % luottamusväli 0,20–0,55). Tilastollisesti merkitsevä keskisuuri vaikutuskoko saatiin sosiaaliselle kognitiolle (0,64; 95 % luottamusväli 0.29-0.99). Myös verbaalinen muisti, työmuisti, tarkkaavaisuus ja prosessointinopeus paranivat. Kohteiksi valitut kognition osa-alueet eivät parantuneet muita enemmän, vaan hoidon vaikutus näytti epäspesifiseltä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

McGurkin systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «McGurk SR, Twamley EW, Sitzer DI ym. A meta-analysis of cognitive remediation in schizophrenia. Am J Psychiatry 2007;164:1791-802 »3 oli 26 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta vuosilta 1968–2006.

Vaikutuskoko globaaliin kognitioon oli tässä meta-analyysissä 0,41 (95 % luottamusväli 0,29–0,52), tilastollisesti merkitsevä vaikutuskoko saatiin myös kuuteen seitsemästä tutkitusta kognition osa-alueesta (0,39–0,54; tarkkaavaisuuteen, prosessointinopeuteen, verbaaliseen työmuistiin, verbaaliseen oppimiseen ja muistiin, päättelyyn ja ongelmanratkaisuun sekä sosiaaliseen kognitioon), mutta ei visuaaliseen oppimiseen ja muistiin. Enemmän harjoitustunteja sisältäneet interventiot johtivat suurempaan vaikutukseen. Myös tässä meta-analyysissä remediaation yhdistäminen muuhun kuntoutukseen paransi selvästi vaikuttavuutta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Skitsofrenia 1

Kirjallisuutta

  1. Wykes T, Huddy V, Cellard C ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168:472-85 «PMID: 21406461»PubMed
  2. Grynszpan O, Perbal S, Pelissolo A ym. Efficacy and specificity of computer-assisted cognitive remediation in schizophrenia: a meta-analytical study. Psychol Med 2011;41:163-73 «PMID: 20380784»PubMed
  3. McGurk SR, Twamley EW, Sitzer DI ym. A meta-analysis of cognitive remediation in schizophrenia. Am J Psychiatry 2007;164:1791-802 «PMID: 18056233»PubMed