Sydänsairaudet

Äkillinen tykytys

Sydänsairaudet
16.6.2014
Juha Hartikainen

Tykytyksellä tarkoitetaan yleensä nopeaa sydämen sykettä. Tavallisimmin syynä on sydämen rytmihäiriö (ks. «Rytmihäiriöiden esiintyvyys, syyt ja tyypit»1). Toisaalta varsin usein tykytys ei ole rytmihäiriön aiheuttama, vaan kyse on normaalista rytmistä, jonka syketaajuus on vain tavallista korkeampi (sinustakykardia). Näin tapahtuu esimerkiksi sen seurauksena, että potilas tuntee pelkoa, kipua tai muuten huonoa oloa. Syke voi olla nopea myös, jos potilaalla on kuumetta, nestehukka tai hän on henkisesti ahdistunut. Näissä tilanteissa syke on tavallisesti noin 90–100 kertaa minuutissa, mutta hitaampi kuin varsinaisen rytmihäiriön aikana.

Potilaat aistivat tykytyksen hyvin eri tavoin (ks. «Rytmihäiriöiden tavallisimmat oireet»2). Jotkut tuntevat jokaisen lisälyönninkin, kun taas toiset eivät tunne mitään tavallisuudesta poikkeavaa, vaikka sydän löisi hyvin nopeasti. Tykytyksen aikana potilas voi tuntea jonkinlaista rintatuntemusta, jopa rintakipua, vaikka hänellä ei olisi sepelvaltimotautia. Toisaalta jos potilaalla on vaikea-asteinen sepelvaltimotauti, varsin kohtuullinenkin sykkeen nousu (sinustakykardia) voi aiheuttaa sydämen hapenpuutetta ja rintakipua.

Aiheuttajat

Tykytyskohtausten yhteydessä on tärkeää ottaa potilaalta EKG (ks. «Sydänfilmi eli EKG»3). Mikäli EKG ei ole käytettävissä, voivat tykytyksen luonne ja potilaan aiemmat sydänsairaudet antaa vihjeen tykytyksen syystä. Jos tykytystuntemukseen liittyy tajunnanhäiriö, on hyvin todennäköistä, että kyseessä on rytmihäiriö. Rytmihäiriöön viittaa myös se, että tykytys alkaa ja loppuu äkillisesti (1–2 sekunnissa).

Rytmihäiriö nuorella potilaalla, jolla ei ole tiedossa aiempaa sydänsairautta, on todennäköisesti eteisperäinen takykardia (ks. «Eteistakykardiat»4 ja «Supraventrikulaariset takykardiat»5). Jos potilas on iäkäs ja erityisesti, jos hänellä on tiedossa oleva sydänsairaus, on todennäköisempää, että kyseessä on kammiotakykardia (ks. «Kammiotakykardia»6). Eteisvärinän tunnistaa yleensä siitä, että sen aikana syke on nopea ja epäsäännöllinen (ks. «Eteisvärinän tyypit ja esiintyvyys»7).

Nopea ja tasainen syke, joka välillä nopeutuu tai hidastuu, voi viitata eteislepatukseen (ks. «Eteislepatustyypit ja eteislepatuksen toteaminen»8). Jos syke tykytyksen aikana kiihtyy ja hidastuu asteittain, on hyvin todennäköistä, että kyseessä ei ole rytmihäiriö vaan sinustakykardia.

Onko tykytys vaarallista?

Tykytyksen aiheuttama välitön vaara liittyy siihen, kuinka nopea syke on tykytyksen aikana ja onko taustalla sydänsairautta. Vasta toissijaisesti vaarallisuuteen vaikuttaa tykytyksen syy, rytmihäiriön diagnoosi. Tykytystä on pidettävä aina vaarallisena, jos siihen liittyy tajunnanhäiriö. Tajunnanhäiriö kertoo, että tykytys heikentää sydämen pumppausta niin paljon, että verenpaine laskee voimakkaasti eivätkä aivot saa riittävästi verta.

Vain hieman normaalia korkeampi syke, alle 100/min, ei yleensä aiheuta välitöntä uhkaa riippumatta siitä, mikä on tykytyksen syynä. Myös sairassydäminen ja iäkäs potilas sietää "hitaan" tykytyksen. Nopeampi syke tykytyksen aikana (100–150/min) tuntuu usein epämiellyttävältä, varsinkin jos syke on epäsäännöllinen (eteisvärinä). Terveessä sydämessä tämä ei ole vaarallista.

Mikäli potilaalla on sydänvika, esimerkiksi vaikea sepelvaltimotauti, sykkeen nousu voi aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutteen, ja pitkittyessään tilanne voi johtaa jopa sydäninfarktiin. Nuori terve potilas sietää yleensä ongelmitta rytmihäiriön, jossa syke nousee korkeaksikin (150–200/min). Iäkkäälle potilaalle nopea syke voi aiheuttaa heikotusta, jopa tajunnanhäiriöitä, vaikka hänen sydämensä olisi terve. Hyvin korkea syke, yli 200/min, on vaarallinen kaikissa ikäryhmissä, vaikka sydän olisikin terve.

Syyn selvittäminen

Tykytysoireen selvittely on syytä tehdä sitä nopeammin, mitä voimakkaammat oireet potilaalla on. Ensimmäinen tajuttomuuskohtaus edellyttää tutkimuksia välittömästi päivystyspoliklinikassa. Tajuttomuuskohtausten taustalla voi olla muitakin syitä (ks. «Tajuttomuuskohtaus»9). On tavallista, että rytmihäiriön diagnoosi vaatii toistettavia rytmiselvityksiä, koska rytmihäiriöiden ilmaantuminen on usein ajoittaista. Erittäin oleellinen asia on, että jokainen tykytysoireista kärsivä hakeutuisi oireiden aikana rytmin rekisteröintiin (EKG) lähimmälle terveysasemalle.