Sydänsairaudet

Sydämen vajaatoiminnan syyt ja mekanismit

Sydänsairaudet
16.6.2014
Jyri Lommi

Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan oireyhtymää, joka syntyy, kun sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta elimistön normaalitarpeisiin (ks. «Sydämen pumppaustoiminta»1 ja «Sydämen toiminnan säätely»2). Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus. Sen taustalla on aina jokin verenkiertoelimistöä kuormittava sairaus.

Sopeutumismekanismit peittävät oireita

Kudosten hapensaanti on riippuvainen verenkierron riittävyydestä ja sydämen toiminnasta. Sydämen pumppaustoiminnan heikkeneminen johtaa kudosten hapenpuutteeseen (hypoksiaan) ja eri elinjärjestelmien toimintahäiriöihin. Ensivaiheessa hapenpuute ilmenee lihasten väsyvyytenä ja heikkoutena. Vajaatoiminnan vaikeutuessa myös sisäelinten, esimerkiksi munuaisten, toiminta voi heiketä.

Vajaatoiminta voi olla pitkään piilevä, jolloin tyypilliset oireet puuttuvat kokonaan tai ilmenevät vain voimakkaan rasituksen yhteydessä. Elimistö pyrkii normalisoimaan vajavaista verenkiertoa useilla mekanismeilla, mm. nopeuttamalla sykettä ja supistamalla ääreisverisuonia sekä kiihdyttämällä sydänlihassolujen kasvua. Toimintahäiriön alkuvaiheessa nämä sopeutumismekanismit ovat hyödyllisiä, mutta tilanteen pitkittyessä ne käyvät riittämättömiksi ja osittain jopa haitallisiksi.

Piilevässä vajaatoiminnassa elimistön sopeutumismekanismit pystyvät siis vakauttamaan verenkierron eikä potilaalla esiinny oireita, vaikka vasen kammio toimiikin vajavaisesti. Oireiden ilmaantuminen merkitsee, että sydänsairaus on edennyt niin pitkälle että sopeutumismekanismit ovat käyneet riittämättömiksi.

Syynä vaurioituneet sydänlihassolut

Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihassolut ovat vaurioituneet eivätkä toimi normaalisti. Sydänlihassolu voi vaurioitua mm. hapenpuutteen, poikkeavan paine- tai tilavuuskuormituksen, myrkyllisten aineiden tai tulehduksen seurauksena. Vaurioituneet sydänlihassolut korvautuvat arpikudoksella, joka ei osallistu supistumistoimintaan (kuva «Vajaatoiminnan vaurioittama sydän»1). Vaurion seurauksena terveet sydänlihassolut joutuvat lisääntyneeseen venytykseen ja kuormitukseen.

Sydänlihassäikeen lisääntynyt venytys parantaa aluksi supistumisvireyttä, mutta pitkälle edetessään tämä vauhdittaa sydänlihassäiekimppujen uudelleen järjestymistä. Se johtaa lopulta vasemman kammon laajentumiseen. Kammion seinämäkuormitus aktivoi elimistön neuroendokriiniset järjestelmät, jotka kiihdyttävät terveiden sydänlihassolujen ja sidekudoksen kasvua. Keskeisessä asemassa ovat sympaattinen hermojärjestelmä ja reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä (ks. «Sydämen toiminnan säätely»2).

Vajaatoimintaa aiheuttavat sydänsairaudet

Verenkiertoelimistön sairaudet vaurioittavat ja kuormittavat sydänlihassoluja eri tavoin. Tästä syystä vajaatoiminnan mekanismit ovat erilaisia (taulukko «Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ja näiden keskeisin toimintahäiriötä aiheuttava mekanismi.»1). Sydämen toiminnan kannalta vajaatoiminnan mekanismit jaetaan joko sydämen vasemman kammion täyttymisvaiheen (diastolen) tai supistumisvaiheen (systolen) häiriöiksi. Nämä esiintyvät usein samanaikaisesti, mutta toinen on yleensä vallitsevampi.

Sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin aiheuttamassa vajaatoiminnassa sydänlihaksen hapenpuute ja/tai sydänlihaksen arpi voivat heikentää sydämen kammioiden täyttymistä ja supistumista. Verenpainetaudin aiheuttamassa vajaatoiminnassa kyse on ainakin aluksi vasemman kammion seinämien paksuuntumisesta ja jäykistymisestä (kuva «Vajaatoiminnan vaurioittama sydän»1).

Läppävioissa vajaatoiminnan mekanismi on usein monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat vaurioituneen läpän sijainti ja vaurion laatu sekä vasemman kammion sopeutuminen poikkeavaan kuormitukseen.

Taulukko 1. Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ja näiden keskeisin toimintahäiriötä aiheuttava mekanismi.
SydänsairausPoikkeava vasemman kammion täyttyminen (diastolinen toimintahäiriö)Poikkeava vasemman kammion supistuminen (systolinen toimintahäiriö)
Sepelvaltimotauti ja sydäninfarktiSydänlihaksen hapenpuutteen seurauksena vasemman kammion lepovaiheen täyttyminen vaikeutuu.Sydänlihaksen hapenpuutteen ja/tai sydänlihaksen arven seurauksena supistuminen heikkenee.
Kohonnut verenpainePaksuntuneet ja jäykistyneet kammion seinämät: lepovaiheen täyttyminen vaikeutuu.Supistuminen voi olla normaali.
Aorttaläpän ahtaumaAhtauman varhaisessa vaiheessa kammion seinämä paksuntuu: täyttyminen vaikeutuu.Ahtauman myöhäinen vaihe: vasemman kammion supistuminen heikkenee.
Hiippaläpän vuotoVuoto voi venyttää vasenta eteistä: vasemman kammion täyttyminen vaikeutuu. Vuoto, johon liittyy vasemman kammion laajentuminen ja/tai sydänlihaksen hapenpuute: vasemman kammion supistuminen heikkenee.
Vuodon myöhäinen vaihe: supistuminen heikkenee.