Sydänsairaudet

Vajaatoiminnan tutkiminen vastaanotolla

Sydänsairaudet
6.5.2011
Jyri Lommi

Sydänäänet

Lääkärin vastaanotolla (ks. «Vajaatoiminnan tutkimisen periaatteet ja oireiden tulkinta»1) sydämen vajaatoiminnan selvittämiseksi tehtäviä perustutkimuksia ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen mittaus, sydämen kuuntelu, turvotusten arviointi, kaulalaskimon täyteisyyden arviointi sekä hengitysäänteen kuuntelu. Näitä tutkimuksia täydennetään laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla (ks. «Vajaatoiminnan laboratorio- ja kuvantamistutkimukset»2).

Sydämen kuuntelussa voi paljastua taustalla oleva sydänsairaus, esimerkiksi läppävika (ks. «Sydänpotilaan kliininen tutkimus»3). Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa voidaan kuulla ns. kolmas sydänääni (S3), jonka katsotaan syntyvän vasemman kammion nopeasta täyttymisestä verellä sydämen lepovaiheessa. Se kuullaan noin kolmanneksella vajaatoimintapotilaista. Siihen liittyvät useimmiten vasemman kammion laajentuminen (ks. «Laajentava sydänlihassairaus»4) ja kohonnut täyttöpaine.

Turvotus

Jalkojen turvotuksia on pidetty sydämen vajaatoiminnan tyypillisenä merkkinä. Turvotukset liittyvät myös useimmiten moniin muihin tiloihin, kuten laskimo- tai imunestekierron häiriöihin, munuais- ja maksasairauksiin, ylipainoon, liikunnan puutteeseen, eräiden lääkkeiden käyttöön ja runsassuolaiseen ruokavalioon.

Sydämen vajaatoiminnassa turvotus on molemminpuolista. Se on havaittavissa parhaiten säärien etupinnalla, mihin ihoa kevyesti painettaessa syntyy hitaasti palautuva kuoppa. Vain toisessa jalassa esiintyvä turvotus on yleensä seurausta muusta kuin sydänsairaudesta.

Vaikeassa, pitkään kestäneessä vajaatoiminnassa verentungos aiheuttaa turvotusta maksaan. Nestettä voi kertyä myös vatsaonteloon ja suolistoon aiheuttaen häiriöitä vatsan toimintaan.

Kaulalaskimon pullotus

Oikean sisemmän kaulalaskimon täyteläisyys auttaa arvioimaan sydämen oikean eteisen ja keuhkovaltimoiden paineolosuhteita. Kaulalaskimon pullotus solisluun tason yläpuolella potilaan istuessa on poikkeava löydös ja merkki korkeasta täyttöpaineesta (ks. «Sydänpotilaan kliininen tutkimus»3). Kliinisistä havainnoista tämä on yksi parhaista merkeistä vajaatoiminnan tunnistamisessa. Se ei kuitenkaan ole luotettavasti arvioitavissa kaikilta potilailta.

Hengitysäänet

Nesteen kertyminen keuhkorakkuloihin voi kuulua rakkularahinana. Rahinoiden lisäksi voi kuulua vinkunaa, jolloin nesteturvotus on aiheuttanut myös pienten hengitysteiden kokoon painumista. Hengitysäänien hiljentyminen tai puuttuminen keuhkojen alaosasta voi johtua nesteen kertymisestä keuhkopussiin.