Sydänsairaudet

Sydänlihastulehduksen hoito

Sydänsairaudet
6.5.2011
Anu Turpeinen

Suurimmalla osalla potilaista viruksen aiheuttaman sydänlihastulehduksen taudinkuva on lievä ja itsestään paraneva. Tärkeintä hoidossa ovat lepo ja oireita lievittävä tulehduskipulääkitys. Jos taudinkuva on lievä tai diagnoosi epävarma, eikä esimerkiksi EKG:ssä tai laboratoriokokeissa nähdä varmoja muutoksia, hoidoksi riittävät lepo kotona ja laboratoriokokeiden ja sydänfilmin kontrollointi avohoidossa.

Mikäli EKG ja sydänlihasvaurion merkkiaineet ovat selvästi poikkeavat, täytyy potilasta seurata sairaalassa mahdollisten rytmi- tai johtumishäiriöiden tai kehittyvän sydämen vajaatoiminnan toteamiseksi. Sairaalahoidon kesto vaihtelee muutamasta päivästä useisiin viikkoihin. Antibioottihoito on tarpeen ainoastaan, mikäli taudinaiheuttaja varmistuu ja sen tiedetään olevan antibiooteille herkkä.

Vaikea sydänlihastulehdus

Sydämen vaikean vajaatoiminta- tai rytmiongelmiin johtaneen sydänlihastulehduksen hoitona ovat sairaalassa tapahtuva verenkierron tukihoito ja rytmi- ja johtumishäiriöiden hoito. Fulminantissa (rajusti ja nopeasti etenevässä) myokardiitissa sydämen supistusvoima heikkenee nopeasti murto-osaan normaalista. Potilaat kuuluvat tehohoitoon, ja mekaaninen verenkierron avustaminen esimerkiksi sydämen apupumpulla voi olla tarpeen. Täydellinen toipuminen näinkin vaikeasta tilanteesta on kuitenkin mahdollista.

Jättisolumyokardiitti

Jättisolumyokardiitissa välittömästi aloitettu tehokas immuunijärjestelmää lamaava (immunosuppressiivinen) hoito ja myöhemmin mahdollinen sydämensiirto ovat hengenpelastavia hoitotoimenpiteitä. Eosinofiilisessä myokardiitissa kortikosteroidihoidolla saavutetaan useimmiten hyvä vaste ja sydämen toiminta voi normalisoitua täysin.

Rutiininomaisesta immunosuppressiivisesta hoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä myokardiitin hoidossa, mutta tietyissä tilanteissa se on tarpeen.

Toipuminen

Virusperäisen sydänlihastulehduksen jälkeen kovaa fyysistä rasitusta ja liikuntaharjoittelua voi alkaa harrastaa vasta kun tuntee itsensä täysin terveeksi ja EKG on normaalistunut. Taudin vaikeusasteen mukaan suositellaan yleensä noin 1–2 kuukauden taukoa.

Urheilijoille tehdään usein rasituskoe ennen harjoitteluluvan antamista. Joidenkin suositusten mukaan varman myokardiitin sairastaneen kilpaurheilijan pitäisi pidättäytyä kovasta harjoittelusta ja kilpailemisesta puolen vuoden ajan. Tällöin suositellaan tehtäväksi rasituskoe, sydämen rytmin vuorokausirekisteröinti ja sydämen kaikututkimus ennen säännöllisen harjoittelun aloittamista. Muissa tapauksissa hoitava lääkäri antaa suositukset liikunnan harrastamisesta.

Komplikaatiot

Joskus sydänlihaksen tulehdus saattaa myöhemmin johtaa tai osaltaan vaikuttaa dilatoivan kardiomyopatian eli laajentavan sydänlihassairauden kehittymiseen. Arviot siitä, kuinka monelle sydänlihastulehduksen sairastaneelle myöhemmin kehittyvät kardiomyopatia ja vajaatoiminta, vaihtelevat muutamasta prosentista jopa kymmeniin prosentteihin.