Sydänsairaudet

Eteisvärinän tyypit ja esiintyvyys

Sydänsairaudet
16.6.2014
Pekka Raatikainen

Eteisvärinä ("flimmeri") on yksittäisten lisälyöntien jälkeen yleisin rytmihäiriö. Nuorilla eteisvärinä on harvinainen, mutta sen esiintyvyys lisääntyy nopeasti iän myötä. Työikäisistä noin 0,5–4 %:lla ja yli 65-vuotiaista jopa 10 %:lla on eteisvärinä.

Eteisvärinän aiheuttamat oireet johtuvat kammioiden nopeasta ja epäsäännöllisestä supistelusta, joka voi tuntua tykyttelynä tai rytmin epäsäännöllisyytenä. EKG:ssä eteisvärinä on yleensä helposti tunnistettavissa (kuva «Eteisvärinä»1).

Syntytavat

Eteisten nopea ja järjestymätön toiminta on tyypillistä eteisvärinässä. Eteiset supistelevat epätahdissa jopa 600 kertaa minuutissa sähköisten aaltojen kulkiessa kaaosmaisesti eteisissä (kuva «Eteisvärinään vaikuttavat tekijät»2). Kun eteiset värisevät, sähköimpulsseja tulee kammioiden alueelle vaihtelevalla taajuudella. Sen takia kammiot supistelevat epäsäännöllisesti ja usein turhan nopeasti.

Tyypit

Eteisvärinä jaetaan neljään tyyppiin, kohtauksittaiseen (paroksysmaalinen), jatkuvaan (persistoiva), pitkään jatkuneeseen eteisvärinään ja pysyvään (krooninen) eteisvärinään. Jako perustuu eteisvärinän uusiutumistaipumukseen ja kestoon (taulukko «Eteisvärinän jako kohtauksittaiseen, jatkuvaan ja pysyvään eteisvärinään, uusiutumistaipumuksen ja keston mukaan.»1).

Akuutilla eteisvärinällä tarkoitetaan rytmihäiriötä, jonka kesto on alle 48 tuntia. Jos rytmihäiriö on kestänyt yli kaksi vuorokautta, kyseessä on pitkittynyt eteisvärinäkohtaus. Tällä jaolla on tärkeä merkitys suunniteltaessa rytminsiirtoa (ks. «Eteisvärinän hoitolinjan valinta»1). Jos eteisvärinä on kestänyt yli 48 tuntia (pitkittynyt), hyytymien muodostuminen eteisiin on huomattavasti todennäköisempää kuin akuutissa eteisvärinässä.

Itsenäisellä eteisvärinällä ("lone atrial fibrillation") tarkoitetaan alle 60-vuotiaalla muuten terveellä ihmisellä esiintyvää eteisvärinää.

Esiintyvyys

Valtaosa eteisvärinää sairastavista on yli 65-vuotiaita, keski-ikä on 75 vuotta. Yli 50-vuotiailla vaara sairastua eteisvärinään kasvaa yli kaksinkertaiseksi jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Eteisvärinään sairastuvien määrä lisääntyy koko ajan. On arvioitu, että yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee eteisvärinän elämänsä aikana. Miehillä on naisiin verrattuna lähes kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään.

Eteisvärinän esiintyvyys vaihtelee paitsi iän myös sydän- ja muiden perussairauksien mukaan. Sydänsairauksista etenkin sydämen vajaatoiminta lisää eteisvärinän yleisyyttä. Lievää vajaatoimintaa sairastavista noin 4 %:lla ja vaikeaa, lepo-oireista vajaatoimintaa sairastavista jopa joka toisella on eteisvärinä.

Itsenäistä eteisvärinää, johon ei liity sydän- tai muita liitännäissairauksia, esiintyy pääasiassa nuorilla. Sen osuus on enintään 30 % kohtauksittaisesta ja 20 % pysyvästä eteisvärinästä.

Taulukko 1. Eteisvärinän jako kohtauksittaiseen, jatkuvaan ja pysyvään eteisvärinään, uusiutumistaipumuksen ja keston mukaan.
Kohtauksittainen eteisvärinäSydämen normaali rytmi (sinusrytmi) palautuu itsestään alle viikon kuluessa tai
sinusrytmi palautetaan lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla alle 48 t kuluessa
Jatkuva eteisvärinäSinusrytmi ei palaudu itsestään 7 vuorokauden kuluessa tai
Rytmi palautetaan sähköisesti tai lääkkeellisesti rytmihäiriön kestettyä yli 48 tunnin ajan.
Pitkään jatkunut eteisvärinäKestänyt yli vuoden ajan, mutta sinusrytmin palauttamista katetriablaatiolla tai kirurgisesti pidetään edelleen aiheellisena.
Pysyvä eteisvärinäSydämen normaalin rytmin palauttaminen ei enää onnistu tai se ei ole muista syistä järkevää.