Sydänsairaudet

Saunomisen ja uimisen vaikutus sydänsairauteen

Sydänsairaudet
16.6.2014
Ulla-Riitta Penttilä

Kohtuullinen saunominen sopii sydänpotilaalle, kunhan saunan lämpötila pysyttelee alle 80 asteen. Saunan sydämelle aiheuttama kuormitus vastaa ripeää kävelyä. Muuta rasitusta, kuten runsasta alkoholin käyttöä tai seksiä, saunomisen yhteydessä kannattaa kuitenkin välttää. Saunoa ei myöskään pidä kuumeisena, rintakipuisena tai muuten huonovointisena.

Lääkkeet ja sauna

Saunan lämpö laajentaa verisuonia ja laskee verenpainetta. Sen vuoksi verenpainelääkkeet tulee ottaa vasta saunan jälkeen. Nitroa ei tule ottaa saunaan mennessä, koska saunan ja nitron verenpainetta alentava yhteisvaikutus saattaa johtaa pyörtymiseen. Lääkelaastarit on myös hyvä poistaa saunan ajaksi, koska lämpö saattaa muuttaa lääkkeen tehoa. Saunan jälkeen on hyvä vilvoitella rauhassa ja juoda vettä tai mehua.

Uiminen

Sepelvaltimotautipotilas saa aloittaa uinnin saunomisen yhteydessä, kun pari kuukautta sepelvaltimotautikohtauksesta on kulunut. Äkkinäinen lämmönvaihtelu kuumasta saunasta kylmään veteen nostaa verenpainetta, lisää rytmihäiriöiden vaaraa ja saattaa aiheuttaa angina pectoris -kipuja potilaille, jotka saavat niitä muutenkin herkästi. Uimaan mennään vähitellen valelemalla ensin ihoa viileällä vedellä, ja kylmästä vedestä löylyyn mennään haalean suihkun kautta.

Avantouinti on mahdollista vain, jos potilas on siihen tottunut ja sydänsairaus on pysynyt pitkään vakaana ilman oireita.

Pitkä QT -oireyhtymä

Jos potilaalla on pitkä QT -oireyhtymä, ei uimaan pidä mennä yksin. Joiltakin potilailta uinti on kokonaan kielletty. Uinti altistaa rytmihäiriökohtaukselle ja jopa äkkikuolemalle, mikä johtuu vedenpaineen aiheuttamasta vagushermon toiminnan muutoksesta ja sydämen sykkeen hidastumisesta (ks. «QT-oireyhtymät»1).