Sydänsairaudet

Rasituskoe

Sydänsairaudet
16.6.2014
Mika Laine

Rasituskokeessa tutkitaan mahdollista sydänlihaksen hapenpuutetta lisäämällä sydämen hapenkulutusta fyysisellä rasituksella. Tavallisimmin koe tehdään kuntopyörällä eli ergometrillä (kuva «Rasituskoe»1). Koe aloitetaan pienellä kuormalla ja vastusta lisätään vähitellen. Yleensä rasituksen kesto on 5–15 minuuttia. Sepelvaltimotautia epäiltäessä kokeessa pyritään yleensä aina sellaiseen rasitukseen, jolla saavutetaan potilaan ikään nähden riittävä pulssitaso. Koe voidaan joutua lopettamaan ennen maksimaalista rasitusta sydänoireiden tai EKG-muutosten vuoksi.

Kokeen aikana rekisteröidään sydänfilmiä mahdollisen sydänlihaksen hapenpuutteen (iskemian) ja rytmihäiriöiden havaitsemiseksi. Potilaan rasituksenaikainen suorituskyky ja verenpaine antavat tärkeää tietoa sydän- ja verenkiertoelimistön kunnosta. Kokeella voidaan tutkia rintakivun syitä ja arvioida sepelvaltimotaudin riskiä.

Rasituskoe on tärkeä myös rytmihäiriöiden tutkimisessa. Sillä voidaan selvittää rytmihäiriöiden käyttäytymistä, ennustearvoa sekä rytmihäiriöiden estolääkityksen tehoa. Rasituskokeen vasta-aiheita ovat epävakaa rintakipu, vakava rytmihäiriökohtaus, vaikea aorttaläpän ahtauma, korkea verenpaine (levossa yli 220/120 mmHg) tai astmakohtaus.

Kokeeseen valmistautuminen

Rasituskoetta ei tule suorittaa heti ruokailun jälkeen. Kevyt aamiainen tai välipala on suositeltava 2–3 tuntia ennen koetta. Kahvin tai piristävien aineiden käyttöä on vältettävä edeltävästi. Urheiluhousut ja tossut ovat sopiva varuste rasituskoetta varten. Ohjeet kokeeseen valmistautumisesta ovat taulukossa «Rasituskokeen ohjeet potilaalle.»1.

Lääkäri antaa ohjeet lääkityksen tauottamisesta ennen rasituskoetta.

Tulosten tulkinta

Rasituskokeen tulkinnassa huomioidaan saavutettu syketaso ja oireet kokeen aikana. Suorituskykyä arvioidaan rasituskokeen keston ja ergometrin vastuskuorman perusteella. Systolinen verenpaine (yläpaine) nousee rasituksessa, mutta diastolinen paine (alapaine) ei juuri muutu. Systolisen paineen lasku rasituksen aikana viittaa vasemman kammion toiminnan häiriöön. Se voi johtua vasemman sepelvaltimon päärungon kireästä ahtaumasta, joka vaatii pikaista sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.

EKG:ssä kiinnitetään huomiota rytmihäiriöihin sekä muihin EKG-muutoksiin. ST-tason muutokset ovat sepelvaltimotaudin diagnostiikan kannalta keskeisiä. Rasituskokeen tulos arvioidaan kuitenkin eri osatekijöiden kokonaisuutena eikä vain EKG-löydösten perusteella.

Taulukko 1. Rasituskokeen ohjeet potilaalle.
Ennen koettaPoikkeuksellista rasitusta täytyy välttää tutkimusta edeltävänä päivänä ja tutkimuspäivänä.
Ennen tutkimusta on oltava syömättä noin 3–4 tuntia. Myöskään kahvia, teetä tai kolajuomia ei saa juoda.
Alkoholin käyttö on kielletty kahtena vuorokautena ennen tutkimusta.
Tupakoida ei saa neljään tuntiin ennen tutkimusta.
LääkitysLääkitys jatkuu entiseen tapaan, mikäli lääkityksen keskeyttämisestä ei erikseen anneta ohjeita.
Lääkereseptit tulee ottaa mukaan rasituskokeeseen.
Vaatetus ja kengätKevyet urheiluhousut sekä hyvin jalassa pysyvät kengät
Tutkimuksen suorittaminenRasituskoe tehdään lääkärin valvonnassa kuntopyörää polkien väsymystilaan asti tai kunnes ilmaantuu sellaisia löydöksiä tai vaivoja, jotka pakottavat keskeyttämään kokeen.
Polkemisen aikana seurataan sydänfilmiä, pulssia ja verenpainetta.
Tutkimukseen varataan aikaa tunti.