Sydänsairaudet

Sydänsairauksien riskitekijöiden hallinta

Sydänsairaudet
16.6.2014
Markku Mäkijärvi

Sydänsairaalla potilaalla on tavallisesti useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä: kohonnut verenpaine (ks. «Miksi kohonnutta verenpainetta pitää hoitaa?»1), korkea kolesteroli (ks. «Kolesteroli ja sydänsairaudet»2), sokeriaineenvaihdunnan häiriö (ks. «Diabetes ja sydänsairauksien riski»3), tupakointi (ks. «Tupakointi ja sydänsairaudet»4), liikunnan puute (ks. «Liikunnan vaikutukset sydän- ja verenkiertojärjestelmään»5), ylipaino (ks. «Rasvakudoksen haitalliset vaikutukset elimistössä»6) tai sukurasite (ks. «Sepelvaltimotaudin vaaratekijät»7 ja «Perinnöllisyyden merkitys sydänsairauksissa»8).

Kun henkilöllä todetaan joku sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, on tärkeää arvioida sen merkitys ja siitä aiheutuva hoidon tarve. Mahdollisimman varhaisella riskinarvioinnilla ja riskitekijöiden hoidolla voidaan siirtää sairauden puhkeamista ja myös ehkäistä sydänperäisiä äkkikuolemia.

Valtimosairauksien riskitekijät

Valtimosairauksien riskinarviointiin on kehitetty eurooppalaiseen tutkimusaineistoon perustuva riskimittari, joka määrittää 45–64-vuotiaiden henkilöiden sydän- ja verisuonisairauden kuolemanvaaran seuraavan kymmenen vuoden aikana (ks. kuva «Valtimotautikuoleman riski»1).

Jos 55-vuotiaan miehen systolinen verenpaine on 160 mmHg ja kolesteroli 6,0 mmol/l, sydänkuoleman vaara on 5,6 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mikäli henkilö tupakoi, nousee vaara 11 %:iin eli lähes kaksinkertaiseksi. Yleisesti 5 % vaaraa pidetään merkittävänä. Kansanterveyslaitos on äskettäin julkaissut verkkopalveluna suomalaiseen FINRISKI-aineistoon perustuvan riskilaskurin (www.thl.fi ja Terveyden riskitestit).

Kun vaaratekijä on todettu ja arvioitu merkittäväksi eivätkä elintapamuutokset (ruokavalio, laihdutus, liikunta, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen, yms.) riitä, tarvitaan lääkehoitoa, jotta kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli saataisiin tavoitetasolle.

Korkea kolesteroli on enemmän tai vähemmän perinnöllistä, ja tiukkaakin ruokavaliota joudutaan usein täydentämään kolesterolia alentavilla lääkkeillä (ks. «Rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoperiaatteet»9). Hoitotavoitteet perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön ja ovat viime vuosina merkittävästi tiukentuneet.

Diabetes riskitekijänä

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, varsinkin aikuisiän diabetes, ovat yksittäisistä sairauksista merkittävimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (ks. «Diabetes ja sydänsairauksien riski»3). Jos diabeetikolla on lisäksi yksi muu riskitekijä, hänellä on yhtä suuri riski saada verisuonitapahtuma kuin henkilöllä, jolla on kolme riskitekijää ilman diabetesta.

Sekä diabeteksen että sydänsairauksien ehkäisyssä terveellinen ruokavalio (ks. «Sydämelle terveellinen ruokavalio»10), riittävä liikunta (ks. «Liikunnan vaikutukset sydän- ja verenkiertojärjestelmään»5) ja painonhallinta (ks. «Rasvakudoksen haitalliset vaikutukset elimistössä»6) ovat tärkeitä. Diabeteksen hoitotulos (ks. «Tyypin 1 diabeteksen hoito ja sydänsairauksien ehkäisy»11 ja «Tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet»12) vaikuttaa eniten sydän- ja verisuonitaudin ennusteeseen. Koska ylipainoisuus lisääntyy nykyään valitettavasti sekä aikuisilla että lapsilla, ovat suuret kansanterveydelliset haasteet odottamassa jo lähivuosina (ks. «Sydän- ja verisuonisairauksien kansanterveydellinen merkitys»13).

Periytyvien sairauksien riskien hallinta

Jos potilaalla todetaan periytyvä sydän- tai verisuonisairaus (ks. «Perinnöllisyyden merkitys sydänsairauksissa»8), on tärkeää, että hänelle ja hänen sukulaisilleen järjestetään mahdollisuus saada keskustella lääkärin kanssa. Sairauksien periytyvyys vaihtelee. Terveet elintavat ja sairauteen liittyvät erityisvarotoimet kuuluvat asioihin, joista potilaan pitää huolehtia.